Tällä sivulla tiedotetaan tulviin varautumisesta ja ajankohtaisesta tulvatilanteesta. Uusin tiedote on ylimpänä.
Lapin kevään 2026 tulvaviestintä on päättynyt 3.6.2026. Tänä keväänä tulvat jäivät Lapin jokivesistöissä selvästi keskimääräistä pienemmiksi, koska lunta oli monin paikoin tavallista vähemmän, lumen sulaminen ajoittui pitkälle aikavälille ja kevät oli vähäsateinen.
Lapin elinvoimakeskuksen tiedote 3.6.2026.
Lapin kevään tulvat ovat ohi. Kaikissa vesistöissä kevättulva jäi selvästi keskimääräistä pienemmäksi. Simojoella tulvahuippu oli ennätyksellisen aikaisin. Muilla vesistöillä tulvahuiput olivat lähellä keskimääräisiä ajankohtia. Inarijärvellä kesäaikaiseen vedenkorkeuteen on vielä matkaa noin 20 cm.
Tornionjoen Karungissa tulvahuippu saavutettiin muutaman päivän keskimääräistä myöhemmin 29.5.2026. Tulvahuipun suuruus (1362 m3/s) oli vuodesta 1911 alkavan havaintosarjan kolmanneksi pienin. Pienempiä tulvahuippuja on ollut vain vuosina 1954 ja 1951. Torniossa tulvahuipun vedenkorkeus jäi noin 1,1 metriä keskimääräistä tulvahuippua ja noin 1,9 metriä kevään 2023 suurtulvan korkeutta alemmaksi.
- - -
Lapin elinvoimakeskuksen tiedote 19.5.2026.
Tornionjoella Torniossa, Karungissa ja Pellossa vedenkorkeus on nousussa ja tulvahuippua ennustetaan viikon lopulle tai ensi viikon alkuun. Tulvan ennustetaan jäävän yhtä pieneksi kuin viime vuonna.
Lapin elinvoimakeskuksen tiedote 12.5.2026.
Tornionjoella Torniossa, Karungissa ja Pellossa vedenkorkeus kääntynee nousuun lähipäivinä ja olisi huipussaan todennäköisimmin ensi viikon loppupuolella. Tulva on jäämässä pieneksi ja voi edelleen olla myös ennätyksellisen pieni.
Lapin elinvoimakeskuksen tiedote 5.5.2026.
Vapun ajan lämmin sää sai vesistöjen virtaamat nousuun. Kuluvalle viikolle ennustettu kylmähkö sää hidastaa jäljellä olevan lumen sulamista ja hillitsee virtaamien nousua. Tänä keväänä tulva voi vähäisen lumimäärän ja pitkän lumen sulamisjakson seurauksena jäädä paikoitellen jopa ennätyksellisen pieneksi.
Tornionjoella virtaaman ennustetaan nousevan hiljalleen toukokuun alun aikana ja nousevan huippuunsa toukokuun loppupuolella. Tornionjoen tulva on jäämässä viime vuoden tulvaa pienemmäksi. Tulva voi Tornionjoella jäädä jopa ennätyksellisen pieneksi. Karungissa keskimääräinen tulvaennuste on tällä hetkellä 1240 m3/s. Karungissa vuodesta 1911 alkavan havaintosarjan pienin havaittu kevättulvavirtaama on 1049 m3/s vuodelta 1954.
Tengeliönjoen vesistössä säännösteltyjen järvien Raanujärven ja Iso-Vietosen vedenkorkeudet ovat nousseet tavanomaisten kesävedenkorkeuksien tuntumaan.
Lapin elinvoimakeskuksen tiedote 23.4.2026.
Loppuviikolle ennustettu kylmenevä sää hidastaa lumen sulamista, ja vesistöjen vedenkorkeuksien nousu hidastuu. Jokivesistöjen jäät ovat heikkoja ja sulavat useassa paikassa todennäköisesti paikoilleen.
Edeltävän viikon aikana vesistöjen vedenkorkeudet ovat kääntyneet nousuun koko Lapin alueella. Vesistöjen vedenkorkeuksien nousun ennustetaan hidastuvan viilenevän sään vuoksi ja paikoitellen kääntyvän laskuun huhtikuun lopun aikana. Vedenkorkeuksien nousu jatkuu toukokuun alussa sään lämmetessä ja tulvahuippuja on odotettavissa toukokuun puolivälin tuntumassa.
Tulvavirtaamat ovat ennusteissa jäämässä keskimääräistä pienemmäksi, koska lunta on tavanomaista vähemmän ja lumen sulaminen ajoittuu pitkälle aikavälille. Sulamiskauden lämpötilan kehitys ja sateet vaikuttavat kuitenkin vielä merkittävästi siihen, millaisena tulvat lopulta toteutuvat. Nopea sään lämpeneminen ja runsaat vesisateet kasvattavat tulvia.
Tornionjoen alaosalla ja Ounasjoella jäät ovat monin paikoin liikkuneet. Muillakin vesistöillä on jo sulapaikkoja. Aurinkoinen ja lämmin sää sekä vesistöjen virtaamien kasvu ovat heikentäneet jokien jääkansia ja jäät todennäköisesti sulavat useassa vesistössä paikoilleen. Liikkeelle lähteneet jäät ovat olleet heikkoja, minkä vuoksi jääpatoja ei ole syntynyt.
Auringon paiste ja jään alla virtaava vesi heikentävät jääkantta nopeasti, ja paksultakin vaikuttava jää voi pettää kulkijan alta. Kevätjäillä liikkumisessa on noudatettava erityistä varovaisuutta sekä varustauduttava asianmukaisin varustein.
Tiesitkö, että voit ilmoittaa tulvatilanteeseen liittyviä kansalaishavaintoja vesi.fi-palvelussa? Voit ilmoittaa havaintojasi mm. tulvatilanteeseen, lumen syvyyteen, jään paksuuteen tai poikkeukselliseen vedenkorkeuteen liittyen. Linkki vesi.fi-palvelun Omiin havaintoihin. Havaintotiedot auttavat mm. viranomaisia muodostamaan kattavampaa tilannekuvaa alueelta.
Tulvatilanteisiin kannattaa varautua
Riippumatta siitä, tuleeko kevään tulvasta suuri vai pieni, kiinteistöjen omistajien on syytä seurata tulvatilanteen kehittymistä ja varautua oman kiinteistön osalta mahdolliseen tulvatilanteeseen. Varautumisessa kannattaa ottaa huomioon, että tulva voi aiheutua myös jääpadosta. Jääpatoja voi muodostua ennalta arvaamattomiin paikkoihin, ja tulvavesi voi levitä nopeasti sekä tavanomaisesta poikkeavasti. Vastuu kiinteistöjen tulvasuojelusta on kiinteistöjen omistajilla. Ennen tulvia on syytä siirtää pois alavilta rannoilta veneet ja muut irtaimet rakenteet. Tulvatilanteen kehittymistä voi seurata vesi.fi-palvelussa.
Seuraava viranomaisten tulvakokous on 4.5.2026, jonka jälkeen julkaistaan tulvatiedote.
Yhteyshenkilöt
Suomen ympäristökeskus, tutkija Harri Myllyniemi (tulvaennusteet), puh. 0295 251439, etunimi.sukunimi@syke.fi Lapin elinvoimakeskus, johtava vesitalousasiantuntija Niina Karjalainen, puh. 0295 037354, etunimi.sukunimi@elinvoimakeskus.fi
Lapin elinvoimakeskuksen tiedote 17.4.2026
Lapin elinvoimakeskuksen tiedote 18.3.2026
Lapin pelastuslaitoksen tiedote 9.4.2025
Lapin pelastuslaitos kehottaa Lapissa tulvariskialueella asuvia ihmisiä varautumaan jokakeväisiin tulviin hyvissä ajoin ja hankkimaan riskialueiden kiinteistöihin tulvasuojausmateriaaleja jo etukäteen.
Lapin kevättulvat eivät ole vielä alkaneet. Kevään tulvaennuste ei vielä tarkkaan kerro tulvien suuruudesta. Pohjois-Lapissa on ollut keskimääräistä enemmän lunta tänä vuonna ja Etelä-Lapissa normaalia vähemmän. Lapin pelastuslaitos kehottaa Lapissa tulvariskialueella asuvia ihmisiä varautumaan jokakeväisiin tulviin hyvissä ajoin. Kiinteistönomistajan vastuulla on suojata rakennuksensa mahdollisilta tulvavaurioilta.
Tulvariskialueella asuvan onkin hyvä varautua ennakkoon, sillä tulvahuipun iskiessä tulvasuojausmateriaalit voivat olla jo loppu rautakaupoista. Suojausmateriaalit säilyvät käyttökelpoisina vuosia ja niiden tulisi kuulua riskialueiden kiinteistöjen omaan varautumiseen.
Lapin ELY-keskus ja Suomen ympäristökeskus vastaavat tulvaennusteen tiedottamisesta. Pelastuslaitoksen ensisijainen tehtävä tulvatilanteessa on turvata ihmisten turvallisuus. Hädässä olevien ihmisten tulee olla yhteydessä hätänumeroon 112, josta välitetään avunpyyntö pelastuslaitokselle.
Seuraa tulvatiedotusta aktiivisesti, jotta tiedät, milloin varautumistoimet tulee aloittaa. Kiinteistön voi suojata tulvalta rakennusmuovilla. Kiinteistön ympärille pitää rakentaa tukirakenteita kriittisimpiin paikkoihin, kuten mataliin kohtiin ja portaikkoihin. Sen jälkeen tukirakenteet ja kiinteistö muovitetaan rakennusmuovilla. Muovin pitää yltää riittävän ylös ja alaosaan jätetään riittävän pitkä helma, joka saadaan pysymään maata vasten murskeella ja hiekalla. Puutalojen seinustan matalimmalle kohdalle on hyvä laittaa uppopumppu ja salaojaputket. Uppopumpulla voi pumpata vettä pois rakennukselta, jos vettä pääsee suojausten läpi.
Tarkemman ohjevideon rakennusten tulvasuojaukseen löydät Lapin pelastuslaitoksen Youtube-tililtä (linkki avautuu uuteen ikkunaan).
Ajankohtaista tietoa tulvista, tulvariskialueista, tulvariskeistä ja tulviin varautumisesta sekä tulvaennuste vesi.fi:ssä (linkki avautuu uuteen ikkunan). ELY-keskuksen tulvaopas (linkki uuteen ikkunaan) auttaa varautumaan tulviin.
Lisätiedot
Päivystävä päällikkö, Lapin pelastuslaitos puh. 040 094 4634
