Julkaistu 09.06.2025 Mikä muuttuu, kun sekajätteen kuljetus siirtyy kunnalle – lue kysymykset ja vastaukset Muutoksesta on monenlaista hyötyä: kuntalaiset saavat tasaveroiset jätteenkuljetuspalvelut asuinpaikasta riippumatta, hinnoittelu muuttuu tasapuoliseksi ja jätteenkeräykseen tulee aiempaa enemmän vaihtoehtoja. Rovaniemen kaupungin jätehuoltojaosto päätti äskettäin, että asumisessa syntyvän sekajätteen kuljetus siirtyy kunnan järjestämäksi Rovaniemellä ja Pellossa 1.9.2028 alkaen. Nykyinen kiinteistönhaltijan järjestämä sekajätteen jätteenkuljetus päättyy 31.8.2028. Alle on koottu kysymyksiä ja vastauksia siitä, mitä merkitystä päätöksellä on ja mihin se muun muassa vaikuttaa. Miten jätteenkuljetus on muuttumassa nykyiseen verrattuna? Rovaniemellä on tällä hetkellä käytössä sekajätteen kuljetuksen kaksoisjärjestelmä, jossa rajatulla haja-asutusalueilla toimii kunnan järjestämä jätteenkuljetus ja muilla alueilla on kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Pellossa on käytössä kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus koko kunnan alueella. Näissä kunnissa sekajätteen kuljetus siirtyy jatkossa kunnan hoidettavaksi. Ranuan kunnassa säilyy edelleen jo vuosia käytössä ollut kunnan järjestämä jätteenkuljetus. Miten muutos vaikuttaa Rovaniemen ja Pellon asukkaisiin? Muutoksesta on monenlaista hyötyä: kuntalaiset saavat tasaveroiset jätteenkuljetuspalvelut asuinpaikasta riippumatta, hinnoittelu muuttuu tasapuoliseksi ja jätteenkeräykseen tulee aiempaa enemmän vaihtoehtoja, kun nykyisten kiinteistökohtaisen astian ja kimppa-astian rinnalle tulee vaihtoehdoksi myös yhteiskeräyspisteitä sekajätteelle. Myös asiakaspalvelu helpottuu, kun muutoksen tultua voimaan jäteasioissa voi olla yhteydessä yhteen tahoon: Napapiirin Residuumiin. Myös jätteenkuljetuksen ympäristöpäästöt vähenevät muutoksen myötä merkittävästi, kun nykyiset ristikkäiset ja päällekkäiset keräysreitit poistuvat. Eri yritysten ristiin rastiin asuinalueita risteilevät jäteautot jäävät siis historiaan. Keskitetyssä kilpailutuksessa voidaan edellyttää myös esimerkiksi uusiutuvan polttoaineen käyttöä, jolloin kotitalouksien jätehuollon ympäristökuormitus ja hiilidioksidipäästöt entisestään vähenee. Lisäksi kuljetusten kustannukset vähenevät ja toiminta nopeutuu, kun ylimääräiset ajelut poistuvat. Miten päätös vaikuttaa jätehuollon yrittäjiin? Kunnan järjestämä jätteenkuljetus koskee vain asumisessa syntyvää jätettä. Vaikutukset rajoittuvat siis lähinnä jätteenkuljetusyrityksiin. Jatkossa asukkaiden ei tarvitse kilpailuttaa jätteenkuljetuksia, vaan sen tekee heidän puolestaan yksi taho eli Napapiirin Residuum. Jätteenkuljetusyritykset ovat siis jatkossa sopimussuhteessa vain yhteen tahoon sen sijaan, että niillä on sopimuksia satojen asiakkaiden kanssa. Onko olemassa riski, että päätöksen myötä jätehuollon yrityksiä menee nurin ja isot firmat kaappaavat markkinat? Tätä riskiä voidaan torjua huomioimalla yrittäjien huolet, kun jätteenkuljetuspalveluja kilpailutetaan. Toiminta-alue jaetaan tarkoituksenmukaisiin osiin ja varmistetaan, että mikään yritys ei voi saada koko aluetta hoidettavakseen vaan yrityksiä valitaan useita ja kaikenkokoiset yritykset voivat osallistua kilpailutukseen. Kuljetuspalveluiden tarve ei muutoksessa vähene, joten yritysten palveluita tarvitaan edelleen samassa laajuudessa kuin tähänkin asti. Kunnan järjestämä jätteenkuljetus ei heikennä yritysten mahdollisuuksia, päinvastoin. Muutos mahdollistaa jopa uusien jätteenkuljetusyritysten syntymisen alueelle. Kilpailutukseen osallistuessa kalustoa ei tarjoajalla tarvitse olla valmiina, vaan sen voi hankkia vasta, jos voittaa kilpailutuksen. Nykyisessä järjestelmässä yrittäjän tulisi ensin hankkia kalusto ja sen jälkeen asiakkaat, jotka ovat jo jonkun jätteenkuljetuksen asiakkaita – tämä vaatisi voimakasta markkinointia. Poistuvatko sekajätteen kimppa-astiat muutoksen myötä? Eivät poistu. Jatkossa asiakkailla on aiempaa enemmän vaihtoehtoja. Nykyisessä järjestelmässä asuinkiinteistö voi ottaa joko oman sekajäteastian tai sopia kimppa-astian käytöstä lähikiinteistöjen kanssa. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa uudeksi vaihtoehdoksi tulee yhteiskeräyspiste, johon kiinteistö voi liittyä, jos oma astia tai kimppa-astia ei ole mielekäs vaihtoehto. Yhteiskeräyspisteitä sijoitellaan pääasiassa keskustaajaman ulkopuolisilla asuinalueilla tyypillisten pääkulkureittien varsille. Yhteyskeräyspisteet ovat jo käytössä Rovaniemen kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen alueilla. Nostaako muutos jätteenkuljetuksen hintaa? Todennäköisempää on, että hinnat säilyvät nykyisellään tai mahdollisesti jopa laskevat. Nykyisin sekajäteastian tyhjennys voi olla kaukana keskustasta kalliimpaa kuin lähempänä keskustaa. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa hinta on kaikille sama. On erittäin todennäköistä, että kauempana keskustasta sijaitsevan omakotitalon jäteastian tyhjennyksen hinta laskee. Toki osalla kiinteistöistä hinta voi vähän nousta nykyisestä, mutta jatkossa systeemi on kaikille asukkaille tasavertainen. Lopulliset hinnat määräytyvät kuljetusten kilpailutusten kautta. Miksi sekajätteen kuljetus päätettiin siirtää kunnalle? Nykyinen systeemihän on toimiva. Päätöksen taustalla on muuttunut jätelaki, joka edellyttää päätöksen tekemistä. Uuden lain lähtökohtana on, että kunnat siirtyisivät kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen siirtymäajan jälkeen. Laissa on säilytetty mahdollisuus järjestää jätteenkuljetus kiinteistönhaltijan järjestämänä, jos kaikki laissa tälle poikkeukselle määritellyt edellytykset täyttyvät. Jätehuoltoviranomaisen teettämien selvitysten perusteella ehdot eivät Rovaniemellä ja Pellossa täyty, jolloin kuljetusjärjestelmän muuttaminen on tarpeen. Selvitykset osoittivat, että Rovaniemellä on edelleen yli 4000 kiinteistöä, jotka eivät ole lainkaan liittyneet järjestettyyn jätteenkuljetukseen eli näiden kiinteistöjen jätehuolto ei täytä lain vaatimuksia. Lisäksi useiden kiinteistöjen jätteenkuljetus ei kaikilta osin täytä jätehuoltomääräyksiä muun muassa jäteastian vähimmäistyhjennysvälien osalta. Kun kuljetusjärjestelmä muuttuu, kaikkien asuinkiinteistöjen jätehuolto saadaan järjestettyä asianmukaisesti. Toisin sanoen, kotitalouksien näkökulmasta nykyinen järjestelmä voi päällisin puolin vaikuttaa toimivalta, mutta se ei kokonaisuutena kaikilta osin täytä lain vaatimuksia. Kuinka yleinen kunnan järjestämä jätteenkuljetus Suomessa on? Yli 58 prosenttia Suomen kunnista on jo päättänyt, että kiinteistökohtaisen jätteenkuljetuksen järjestää kunta. Näiden kuntien alueella asuu noin 4,4 miljoonaa ihmistä eli 78 prosenttia suomalaisista. Voidaan siis sanoa, että pääosa kotitalouksien jätteistä kuljetetaan jo kunnan järjestämänä. Milloin kunta alkaa käytännössä vastata sekajätteen kuljetuksesta? Nyt tehtyyn päätökseen sisältyy kolmen vuoden siirtymäaika, joten kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen siirrytään 1.9.2028 alkaen. Siihen asti säilyy nykyinen järjestely. Asukkailla ja yrityksillä on siten hyvin aikaa valmistautua muutokseen.