Johanna Korteniemi Pellosta hyvinvointialueen perheiden ja työikäisten palveluiden johtajaksi
-

Johanna Korteniemi Pellosta hyvinvointialueen perheiden ja työikäisten palveluiden johtajaksi

to 30. kesäkuuta 2022 08.45.00

Lapin hyvinvointialueen aluehallitus päätti kokouksessaan 29. kesäkuuta, että sote-palvelujen johtaminen järjestetään neljällä palvelualueella. Päätös alueiden määrästä syntyi äänestyksessä, jossa neljä palvelualuetta sai 10 ääntä ja kolme palvelualuetta 5 ääntä.

Palvelualueet muodostetaan vain hyvinvointialueen sisäistä organisoimista ja johtamista varten. Aluejako ei siis millään tavalla linjaa palveluiden sijaintia. Alueille ei määritetä minkäänlaisia keskuskuntia, vaan kaikki alueen kunnat ovat keskenään saman arvoisia. Esimerkiksi palvelualueen vastuuyksiköiden johtajat voivat työskennellä eri paikkakunnilla. Palvelualuejako ei ota myöskään kantaa pelastuspalvelujen aluejakoon, joka säilyy entisellään.

Pohjoisen Lapin palvelualueen muodostavat kunnat:

  • Enontekiö
  • Inari
  • Kittilä
  • Kolari
  • Muonio
  • Pello 
  • Utsjoki.

Itäisen Lapin palvelualueen muodostavat kunnat:

  • Kemijärvi
  • Pelkosenniemi
  • Salla
  • Savukoski
  • Sodankylä.

Kaakkois-Lapin palvelualueen muodostavat:

  • Posio
  • Ranua
  • Rovaniemi

Lounais-Lapin palvelualueen muodostavat

  • Kemi
  • Keminmaa
  • Simo
  • Tervola
  • Tornio
  • Ylitornio.

Palvelualueiden nimet ovat vasta työnimet, jotka voivat vielä tarkentua.

Hävinneessä kolmen alueen esityksessä Pohjoisen Lapin ja Itäisen Lapin palvelualueet olisivat muodostaneet yhden palvelualueen.

Pohjoisen Lapin palvelualueella asukkaita on 26 000, Itäisen Lapin palvelualueella 21 000, Kaakkois-Lapin palvelualueella 71 000 ja Lounais-Lapin palvelualueella 59 000.

Palvelualueiden muodostamisessa aluehallitus on huomioinut muun muassa luonnolliset asiointisuunnat, kuntien välisen muun yhteistyön sekä saamelaisalueen yhtenäisyyden. Useat kunnat ovat lausuneet selkeät mielipiteensä, mihin alueeseen kokevat luonnollisesti kuuluvansa.

Sote-palvelujen johtamisesta muutaman kunnan alueella on hyviä kokemuksia muun muassa erilaisista kuntayhtymistä. Aluehallitus päätyi palvelualueisiin, sillä Lappi on maantieteellisenä alueena liian laaja johdettavaksi yhtenä kokonaisuutena. Kun alueita on neljä, kunkin johtajan alaisuudessa työskentelee hallittava määrä alaisia ja yhteydet käytännön työhön ja henkilöstöön on mahdollista pysyä tiiviinä. Toisaalta kunkin alueen väkimäärä on tarpeeksi suuri, jotta palvelujen yhteisestä järjestämisestä syntyy taloudellista synergiaetua.

Budjetti jakaantuu alueellisille vastuuyksiköille

Kullekin palvelualueelle tulee neljä vastuuyksikköä, perheiden ja työikäisten palvelut, vammaisten palvelut, ikääntyneiden palvelut sekä sairauksien ehkäisy ja hoito. Alueellisten vastuuyksiköiden lisäksi sote-palveluissa on myös koko hyvinvointialuetta palvelevia vastuuyksiköitä, esimerkiksi erikoissairaanhoidossa.

Palvelualueen muilla vastuuyksiköillä on kullakin yksi johtaja, mutta sairauksien ehkäisyn ja hoidon vastuuyksiköllä on sekä johtava lääkäri että johtava hoitaja, joista jompikumpi toimii vastuuyksikön johtajana. Johtajat muodostavat palvelualueen johtotiimin, ja yksi heistä toimii tiimin puheenjohtajana.

Hyvinvointialueen budjetti ei jakaudu maantieteellisten palvelualueiden kesken, vaan vastuualueiden ja sitä kautta vastuuyksiköiden kesken. Eli esimerkiksi koko hyvinvointialueen laajuinen ikääntyneiden palveluiden vastuualuejohtaja vastaa hyvinvointialueen ikääntyneiden palvelujen kokonaisbudjetista. Hänen alaisinaan työskentelevät neljä ikääntyneiden palvelujen alueellista vastuuyksikköjohtajaa taas vastaavat budjetista omien maantieteellisten vastuuyksikköjensä osalta.

Kukin palvelualueen vastuuyksikköjohtaja vastaa sekä yksikkönsä toiminnasta että yhteistyöstä muiden palvelujen kanssa. Aiemmin esillä olleista integraatiojohtajan ja asiakkuuspäällikön tehtävistä on ainakin tässä vaiheessa luovuttu.

Terveysjohtajaksi Miia Palo, kehitysjohtajaksi Mikko Häikiö

Hyvinvointialueen aluehallitus valitsi terveysjohtajan virkaan Lapin sairaanhoitopiirin ylilääkäri Miia Palon. Suljetussa lippuäänestyksessä Palo sai 10 ääntä ja Tornion kaupungin perusturvajohtaja Leena Karjalainen 4 ääntä. Kuudesta ilmoittautuneesta haastateltiin lisäksi Lapin sairaanhoitopiirin tulosaluejohtaja Katja Hämeenoja ja Lapin sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Jukka Mattila.

Kehitysjohtajaksi valittiin Lapin sairaanhoitopiirin kehitysjohtaja Mikko Häikiö. Suljetussa lippuäänestyksessä Häikiö sai 10 ääntä, Kittilän perusturvajohtaja Sirkka-Liisa Olli 2 ääntä, Kolpeneen palvelukeskus ky:n kehitysjohtaja Kaisa Kostamo-Pääkkö yhden äänen ja Rovaniemen kaupungin vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Tuulikki Louet-Lehtoniemi yhden äänen. Virkaan oli yhteensä kahdeksan ilmoittautunutta, joista haastateltiin edellä mainitut neljä henkilöä.

Jo aiemmin muihin toimialajohtajien virkoihin on valittu sosiaalijohtajaksi Liisa Niiranen ja hallintojohtajaksi Harri Tiuraniemi. Kaikki virat olivat avoinna sisäisessä ilmoittautumismenettelyssä. Pelastusjohtajan virkaan siirrettiin Lapin pelastuslaitoksen johtaja Markus Aarto.

Vastuualuejohtajiksi Korteniemi, Kangas, Kuittinen ja Kusmin

Hyvinvointialueen aluehallitus nimesi perheiden ja työikäisten palveluiden johtajaksi Pellon hyvinvointijohtaja Johanna Korteniemen, vammaisten palveluiden johtajaksi Rovaniemen perhe- ja sosiaalipalvelujen palvelualuepäällikkö Mirja Kankaan, henkilöstöjohtajaksi Lapin sairaanhoitopiirin henkilöstöjohtaja Marjo Kuittisen ja talousjohtajaksi Lapin sairaanhoitopiirin talousjohtaja Elisa Kusminin.

Aluehallitus jatkaa sisäisen ilmoittautumismenettelyn ilmoittautumisaikaa toiminta- ja työkyvyn tuen johtajan, mielenterveyden ja riippuvuuksien hoidon johtajan, sairauksien ehkäisyn ja hoidon johtajan, somaattisen erityissairaanhoidon johtajan, päivystyksen ja valmiuden johtajan ja strategiajohtajan osalta. Aiemmat hakemukset otetaan huomioon. Tutkimusjohtajan kelpoisuusvaatimukset palautetaan uudelleen valmisteltavaksi.

Lisäksi aluehallitus perustaa johtajaylilääkärin viran, johon kelpoisuusvaatimuksena on oikeus harjoittaa erikoislääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä sekä hyvä johtamiskokemus ja hyvä toimialan tuntemus. Virka laitetaan haettavaksi sisäisellä ilmoittautumismenettelyllä.

Ruokapalvelujohtajan virka laitetaan uudestaan sisäiseen ilmoittautumismenettelyyn ja kelpoisuusvaatimukset muutetaan muotoon soveltuva korkeakoulututkinto, hyvä johtamiskokemus ja hyvä toimialan tuntemus.

Ikääntyneiden palvelujen johtajan, hoitotyön johtajan ja teknisen johtajan aluehallitus valitsee seuraavassa kokouksessaan elokuussa. Aluehallituksen aiemman päätöksen mukaisesti aluehallitus ei ota kantaa kaikkien johtajien valintoihin, vaan osan vastuualuejohtajista nimittää hyvinvointialuejohtaja.

Kuntia ja Saamelaiskäräjiä pyydetään nimeämään jäsenet hyvinvointialueen nuorisovaltuustoon sekä vammais- ja vanhusneuvostoihin

Lapin hyvinvointialue pyytää alueen kuntia ja Saamelaiskäräjiä nimeämään jäsenet Lapin hyvinvointialueen nuorisovaltuustoon, vammaisneuvostoon ja vanhusneuvostoon. Hyvinvointialue myös pyytää kuntien ja Saamelaiskäräjien vaikuttamistoimielimiä kommentoimaan alustavia hyvinvointialueen vaikuttamistoimielinten toimintasääntöluonnoksia.

Tämänhetkisten luonnosten mukaan vaikuttamistoimielinten tehtävä olisi muun muassa lisätä maakunnan nuorten, vammaisten ja vanhusten osallisuus- ja vaikuttamismahdollisuuksia päätöksenteossa sekä heitä koskevissa palveluissa. Vaikuttamistoimielimet kokoaisivat alueensa nuorten, vammaisten ja vanhusten näkemyksiä esimerkiksi kyselyillä, järjestämällä tapaamisia ja jalkautumalla tapahtumiin ja palvelupisteisiin. Vaikuttamistoimielimillä on myös läsnäolo- ja puheoikeus hyvinvointialueen määrittämissä muissa toimielimissä. Jäseniä voidaan pyytää mukaan erilaisiin työryhmiin.

Vaikuttamistoimielimiin valitaan jäseniä hyvinvointialueen kuntien vastaavista vaikuttamistoimielimistä siten, että kustakin vaikuttamistoimielimestä valitaan yksi edustaja. Lisäksi valitaan yksi edustaja Saamelaiskäräjien vastaavasta vaikuttamistoimielimestä. Nuorisovaltuusto koostuu 13-21-vuotiaista lappilaisista nuorista. Jokaiseen vaikuttamistoimielimeen voidaan lisäksi valita myös muita henkilöitä tarpeen mukaan.

Vammaisneuvoston ja vanhusneuvoston toimikausi on valtuustokausi. Nuorisovaltuusto asetetaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimet käynnistävät toimintansa syksyllä 2022.

Tarkemmat tiedot pyynnöistä sekä toimintasääntöluonnokset löytyvät aluehallituksen esityslistoista/pöytäkirjoista osoitteesta https://lapha.fi/paatoksenteko/poytakirjat-ja-esityslistat/

 

Muita käsiteltyjä asioita

  • Hyvinvointialuejohtajaksi toukokuussa valittu Jari Jokela ottaa kuuden vuoden määräaikaisen viran vastaan 1.7.2022. Hyvinvointialuejohtaja Jokela on lomalla 4.-31.7., jolloin hänen sijaisenaan toimivat 4.-10.7. vastuuvalmistelija Riitta Luosujärvi, 11.-17.7. vastuuvalmistelija Johanna Korteniemi, 18.-24.7. talouspalvelut-yksikön valmistelija Jaana Koskela ja 25.-31.7. pelastusjohtaja Markus Aarto.
  • Pohjoisen yhteistyöalueen aluehallitusten jäsenten ja valtuustojen puheenjohtajien sekä ylimmän virkamiesjohdon yhteinen seminaari pidetään Kemissä 6.-7.10.2022.
  • Päätettiin perustaa Lapin Ateriapalvelut Oy, jonka hallitukseen nimettiin tässä vaiheessa neljä jäsentä: Harri Tiuraniemi, Riitta Luosujärvi, Tuomas Kaarna ja Outi Keinänen, joista Tiuraniemi toimii hallituksen puheenjohtajana. Yhtiö perustetaan tässä vaiheessa ilman osakepääomaa tai muuta pääomasijoitusta. Kunnille toteutetaan osakeanti elo-syyskuussa, jolloin myös hyvinvointialue tekee yhtiöön pääomasijoituksen. Lopullinen hallitus nimitetään samassa yhteydessä.
  • Päätettiin merkitä DigiFinland Oy:n osakkeita, jos niitä tarjotaan hyvinvointialueelle merkittäväksi. DigiFinland tuottaa tällä hetkellä muun muassa valtakunnallisia sähköisiä sote-palveluja kuten Omaolo-sivustoon sekä Päivystysapu 116117 -numeroon liittyviä palveluja.
  • Tehtiin esteellisyyssäädökset huomioiden uudelleen päätös, että kutsutaan professori emeritus, OTT Juha Karhu ja sairaalaneuvos TtT Hannu Leskinen selvityshenkilöiksi. Tarkoitus on selvittää Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n sopimuksen muutostarpeita sekä mitättömyyden tai irtisanomisen edellytyksiä. Selvitystyön seurantaryhmään nimettiin Vuokko Tieva-Niittyvuopio, Outi Keinänen, Sara Seppänen, Jukka Ikäläinen, Pertti Hemminki, Auvo Kilpeläinen ja Jari Jokela, joista Tieva-Niittyvuopio toimii puheenjohtajana.
  • Hyväksyttiin perintäpalveluiden tuottajaksi Suomen Kuntaperintä Oy.
  • Merkittiin tiedoksi oikeusministeriön myöntämä valtionavustus vuodelle 2022 saamen kielilain soveltamisesta aiheutuviin kustannuksiin.
  • Merkittiin tiedoksi valtioneuvoston päätös Lapin hyvinvointialueen lainanottovaltuudesta.
  • Hyväksyttiin Lapin hyvinvointialueen hankintaohje, jota täydennetään ja tarkennetaan valmistelun edetessä.
  • Merkittiin tiedoksi viimeisin hyvinvointialueen riskien arviointi, joka on tehty kesäkuun aikana.
  • Merkittiin tiedoksi aluehallituksen puheenjohtajan säännöllinen raportti.
  • Aluehallitus pyytää Rovaniemen hyvinvointilautakunnalta selvitystä, miksi se perustaa 30 sote-palvelujen tehtävää kesken talousarviokauden. Kun tehtävät perustetaan loppuvuodesta eikä niihin ole varauduttu talousarviossa, hyvinvointialueille siirtyvän rahoituksen määrä ei kasva vastaavasti. Silti noin kahden miljoonan euron vuosittaiset palkkakulut siirtyvät vuodenvaihteen jälkeen hyvinvointialueen maksettaviksi.

Esityksiin/päätöksiin voi tutustua tarkemmin hyvinvointialueen nettisivuilla: https://lapha.fi/paatoksenteko/poytakirjat-ja-esityslistat