to kesäk. 30 08:45:00 2022
Lapin hyvinvointialueen aluehallitus päätti kokouksessaan 29. kesäkuuta, että sote-palvelujen johtaminen järjestetään neljällä palvelualueella. Päätös alueiden määrästä syntyi äänestyksessä, jossa neljä palvelualuetta sai 10 ääntä ja kolme palvelualuetta 5 ääntä.
Palvelualueet muodostetaan vain hyvinvointialueen sisäistä organisoimista ja johtamista varten. Aluejako ei siis millään tavalla linjaa palveluiden sijaintia. Alueille ei määritetä minkäänlaisia keskuskuntia, vaan kaikki alueen kunnat ovat keskenään saman arvoisia. Esimerkiksi palvelualueen vastuuyksiköiden johtajat voivat työskennellä eri paikkakunnilla. Palvelualuejako ei ota myöskään kantaa pelastuspalvelujen aluejakoon, joka säilyy entisellään.
Pohjoisen Lapin palvelualueen muodostavat kunnat:
Itäisen Lapin palvelualueen muodostavat kunnat:
Kaakkois-Lapin palvelualueen muodostavat:
Lounais-Lapin palvelualueen muodostavat
Palvelualueiden nimet ovat vasta työnimet, jotka voivat vielä tarkentua.
Hävinneessä kolmen alueen esityksessä Pohjoisen Lapin ja Itäisen Lapin palvelualueet olisivat muodostaneet yhden palvelualueen.
Pohjoisen Lapin palvelualueella asukkaita on 26 000, Itäisen Lapin palvelualueella 21 000, Kaakkois-Lapin palvelualueella 71 000 ja Lounais-Lapin palvelualueella 59 000.
Palvelualueiden muodostamisessa aluehallitus on huomioinut muun muassa luonnolliset asiointisuunnat, kuntien välisen muun yhteistyön sekä saamelaisalueen yhtenäisyyden. Useat kunnat ovat lausuneet selkeät mielipiteensä, mihin alueeseen kokevat luonnollisesti kuuluvansa.
Sote-palvelujen johtamisesta muutaman kunnan alueella on hyviä kokemuksia muun muassa erilaisista kuntayhtymistä. Aluehallitus päätyi palvelualueisiin, sillä Lappi on maantieteellisenä alueena liian laaja johdettavaksi yhtenä kokonaisuutena. Kun alueita on neljä, kunkin johtajan alaisuudessa työskentelee hallittava määrä alaisia ja yhteydet käytännön työhön ja henkilöstöön on mahdollista pysyä tiiviinä. Toisaalta kunkin alueen väkimäärä on tarpeeksi suuri, jotta palvelujen yhteisestä järjestämisestä syntyy taloudellista synergiaetua.
Kullekin palvelualueelle tulee neljä vastuuyksikköä, perheiden ja työikäisten palvelut, vammaisten palvelut, ikääntyneiden palvelut sekä sairauksien ehkäisy ja hoito. Alueellisten vastuuyksiköiden lisäksi sote-palveluissa on myös koko hyvinvointialuetta palvelevia vastuuyksiköitä, esimerkiksi erikoissairaanhoidossa.
Palvelualueen muilla vastuuyksiköillä on kullakin yksi johtaja, mutta sairauksien ehkäisyn ja hoidon vastuuyksiköllä on sekä johtava lääkäri että johtava hoitaja, joista jompikumpi toimii vastuuyksikön johtajana. Johtajat muodostavat palvelualueen johtotiimin, ja yksi heistä toimii tiimin puheenjohtajana.
Hyvinvointialueen budjetti ei jakaudu maantieteellisten palvelualueiden kesken, vaan vastuualueiden ja sitä kautta vastuuyksiköiden kesken. Eli esimerkiksi koko hyvinvointialueen laajuinen ikääntyneiden palveluiden vastuualuejohtaja vastaa hyvinvointialueen ikääntyneiden palvelujen kokonaisbudjetista. Hänen alaisinaan työskentelevät neljä ikääntyneiden palvelujen alueellista vastuuyksikköjohtajaa taas vastaavat budjetista omien maantieteellisten vastuuyksikköjensä osalta.
Kukin palvelualueen vastuuyksikköjohtaja vastaa sekä yksikkönsä toiminnasta että yhteistyöstä muiden palvelujen kanssa. Aiemmin esillä olleista integraatiojohtajan ja asiakkuuspäällikön tehtävistä on ainakin tässä vaiheessa luovuttu.
Hyvinvointialueen aluehallitus valitsi terveysjohtajan virkaan Lapin sairaanhoitopiirin ylilääkäri Miia Palon. Suljetussa lippuäänestyksessä Palo sai 10 ääntä ja Tornion kaupungin perusturvajohtaja Leena Karjalainen 4 ääntä. Kuudesta ilmoittautuneesta haastateltiin lisäksi Lapin sairaanhoitopiirin tulosaluejohtaja Katja Hämeenoja ja Lapin sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Jukka Mattila.
Kehitysjohtajaksi valittiin Lapin sairaanhoitopiirin kehitysjohtaja Mikko Häikiö. Suljetussa lippuäänestyksessä Häikiö sai 10 ääntä, Kittilän perusturvajohtaja Sirkka-Liisa Olli 2 ääntä, Kolpeneen palvelukeskus ky:n kehitysjohtaja Kaisa Kostamo-Pääkkö yhden äänen ja Rovaniemen kaupungin vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Tuulikki Louet-Lehtoniemi yhden äänen. Virkaan oli yhteensä kahdeksan ilmoittautunutta, joista haastateltiin edellä mainitut neljä henkilöä.
Jo aiemmin muihin toimialajohtajien virkoihin on valittu sosiaalijohtajaksi Liisa Niiranen ja hallintojohtajaksi Harri Tiuraniemi. Kaikki virat olivat avoinna sisäisessä ilmoittautumismenettelyssä. Pelastusjohtajan virkaan siirrettiin Lapin pelastuslaitoksen johtaja Markus Aarto.
Hyvinvointialueen aluehallitus nimesi perheiden ja työikäisten palveluiden johtajaksi Pellon hyvinvointijohtaja Johanna Korteniemen, vammaisten palveluiden johtajaksi Rovaniemen perhe- ja sosiaalipalvelujen palvelualuepäällikkö Mirja Kankaan, henkilöstöjohtajaksi Lapin sairaanhoitopiirin henkilöstöjohtaja Marjo Kuittisen ja talousjohtajaksi Lapin sairaanhoitopiirin talousjohtaja Elisa Kusminin.
Aluehallitus jatkaa sisäisen ilmoittautumismenettelyn ilmoittautumisaikaa toiminta- ja työkyvyn tuen johtajan, mielenterveyden ja riippuvuuksien hoidon johtajan, sairauksien ehkäisyn ja hoidon johtajan, somaattisen erityissairaanhoidon johtajan, päivystyksen ja valmiuden johtajan ja strategiajohtajan osalta. Aiemmat hakemukset otetaan huomioon. Tutkimusjohtajan kelpoisuusvaatimukset palautetaan uudelleen valmisteltavaksi.
Lisäksi aluehallitus perustaa johtajaylilääkärin viran, johon kelpoisuusvaatimuksena on oikeus harjoittaa erikoislääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä sekä hyvä johtamiskokemus ja hyvä toimialan tuntemus. Virka laitetaan haettavaksi sisäisellä ilmoittautumismenettelyllä.
Ruokapalvelujohtajan virka laitetaan uudestaan sisäiseen ilmoittautumismenettelyyn ja kelpoisuusvaatimukset muutetaan muotoon soveltuva korkeakoulututkinto, hyvä johtamiskokemus ja hyvä toimialan tuntemus.
Ikääntyneiden palvelujen johtajan, hoitotyön johtajan ja teknisen johtajan aluehallitus valitsee seuraavassa kokouksessaan elokuussa. Aluehallituksen aiemman päätöksen mukaisesti aluehallitus ei ota kantaa kaikkien johtajien valintoihin, vaan osan vastuualuejohtajista nimittää hyvinvointialuejohtaja.
Lapin hyvinvointialue pyytää alueen kuntia ja Saamelaiskäräjiä nimeämään jäsenet Lapin hyvinvointialueen nuorisovaltuustoon, vammaisneuvostoon ja vanhusneuvostoon. Hyvinvointialue myös pyytää kuntien ja Saamelaiskäräjien vaikuttamistoimielimiä kommentoimaan alustavia hyvinvointialueen vaikuttamistoimielinten toimintasääntöluonnoksia.
Tämänhetkisten luonnosten mukaan vaikuttamistoimielinten tehtävä olisi muun muassa lisätä maakunnan nuorten, vammaisten ja vanhusten osallisuus- ja vaikuttamismahdollisuuksia päätöksenteossa sekä heitä koskevissa palveluissa. Vaikuttamistoimielimet kokoaisivat alueensa nuorten, vammaisten ja vanhusten näkemyksiä esimerkiksi kyselyillä, järjestämällä tapaamisia ja jalkautumalla tapahtumiin ja palvelupisteisiin. Vaikuttamistoimielimillä on myös läsnäolo- ja puheoikeus hyvinvointialueen määrittämissä muissa toimielimissä. Jäseniä voidaan pyytää mukaan erilaisiin työryhmiin.
Vaikuttamistoimielimiin valitaan jäseniä hyvinvointialueen kuntien vastaavista vaikuttamistoimielimistä siten, että kustakin vaikuttamistoimielimestä valitaan yksi edustaja. Lisäksi valitaan yksi edustaja Saamelaiskäräjien vastaavasta vaikuttamistoimielimestä. Nuorisovaltuusto koostuu 13-21-vuotiaista lappilaisista nuorista. Jokaiseen vaikuttamistoimielimeen voidaan lisäksi valita myös muita henkilöitä tarpeen mukaan.
Vammaisneuvoston ja vanhusneuvoston toimikausi on valtuustokausi. Nuorisovaltuusto asetetaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimet käynnistävät toimintansa syksyllä 2022.
Tarkemmat tiedot pyynnöistä sekä toimintasääntöluonnokset löytyvät aluehallituksen esityslistoista/pöytäkirjoista osoitteesta https://lapha.fi/paatoksenteko/poytakirjat-ja-esityslistat/
Esityksiin/päätöksiin voi tutustua tarkemmin hyvinvointialueen nettisivuilla: https://lapha.fi/paatoksenteko/poytakirjat-ja-esityslistat
