Elethään hyvvää elämää!

Pellon historiaa

Esihistoria

Pellon alue vapautui jääkauden alta noin 8000 ennen Kristusta. Jääkautisista jäänteistä tunnetuin on Jaipaljukka.

Muinaisjäännöksiä kuten kivikautisia asuinpaikkoja ja peuranpyyntikuoppia kunnan alueelta on löytynyt 50 kappaletta. Asutusta on niiden mukaan ollut ainakin 4500 ekr. Ensimmäiset alueen asukkaat ovat ilmeisesti olleet saamelaisia. Muun muassa monet paikannimet ovat vielä muistona asiasta.

Alueen ensimmäiset suomalaisperäiset asukkaat olivat kainulaisia ja pirkkalaisia. Kainulaisten valta-aika oli 800 – 1100 jkr, jonka jälkeen pirkkalaiset pääsivät valtaan saamelaisten verottajina. Vuonna 1277 kuningas Maunu Ladonlukko vahvisti heidän oikeutensa ”Ruotsin valtakunnan ja kristillisen uskon lisäämiseksi”.

Historiallinen aika matkailijoiden ja kirjallisten lähteiden kertomana

Ensimmäisen kerran Pellon nimi esiintyy Olaus Magnuksen Pohjoiskalotista tekemässä kartassa vuosilta 1518-1519. Nimi esiintyy muodossa Pele ja selityksissä kylää kuvataan vauraaksi kauppapaikaksi.

Tunnetuksi Euroopassa alueen teki Pierre-Louis de Maupertuis joka vuosina 1736 – 1737 teki retken Tornionjokea pitkin Pelloon saakka. Hän selvitti mittauksilla maapallon litistyneisyyttä. Matkan aikana mukana ollut apotti Reginald Outhier teki
muistiinpanoja jotka julkaisi kirjassa ”Matka pohjan perille 1736 -1737. Teoksesta käy ilmi, että alue oli hyvinvoivaa ja vaurasta.

Vuonna 1799 vierailivat Pellossa niin italialainen Giuseppe Acerbi kuin englantilainen
Edward Daniel Clarke.

Venäjän vallan aika

Suomen sodan johdosta 1809 ikiaikainen yhteiselämä Tornionjoen länsipuolen asukkaiden kanssa vaikeutui. Haminan rauhassa Ruotsi luovutti Tornionjoen
itäpuolisen alueen Venäjälle. Näin kirkollinen ja hallinnollinen elämä erkaantui rajan johdosta.

Turtolaan perustettiin kappeli vuonna 1820. . Kirkko saatiin rakennettua vuonna 1818. Valitettavasti se paloi Lapin sodassa.

Pello kuului Ylitornion pitäjään aina vuoteen 1867. Tuolloin perustettiin Turtolan kunta. Tuolloin väkiluku oli noin 1200.

Itsenäisyyden aika

Jatkosodan lopussa ja Lapin sodan aikana Pellon asukkaat joutuivat
lähtemään evakkoon Ruotsin puolelle. Saksan armeija poltti lähes koko kunnan rakennuskannan peräytyessään. Ainoastaan Konttajärven kylä sekä joitakin erillisiä rakennuksia säästyi tuholta.

Kunnan nimi muutettiin vuonna 1949 Turtolan kunnasta Pellon kunnaksi.