Kunnan toiminnan järjestäminen

PELLON KUNNAN HALLINTOSÄÄNTÖ

Hyväksytty valtuustossa 12.11.2004 § 70

Muutokset:
valtuusto 30.4.2006 § 9
(§ 20 momentti, tulosalueen ja tulosyksikön esimies päättää tilapäisen henkilöstön valinnasta omalle toimialueelle enintään kahden kuukauden ajaksi)

valtuusto 26.1.2009 § 10
(§ 2 kohta 2, maaseutulautakunnan jäsenten lukumäärä)

valtuusto 8.4.2010 § 31
(§ 2 kohtaan 5 on lisätty sivistystoimen toimialaan varhaiskasvatus ja kunnansihteeri -sana on korvattu sanalla hallintojohtaja)

valtuusto 8.11.2010 § 70
(§ 2 kohta 3 ympäristölautakunnan toiminta lakkaa 31.12.2010)

valtuusto 10.12.2012 § 118
(maaseutulautakunnan toiminta lakkaa 31.12.2012)

1. LUKU

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Hallintosäännön soveltaminen ja kunnan johtosäännöt

Hallintosäännössä määrätään kunnan päätöksenteko- ja kokousmenettelystä.

Toimielimellä tarkoitetaan tässä säännössä kunnanhallitusta ja lautakuntia sekä henkilöstöllä kunnan virka- ja työsuhteessa olevia.

Hallintosäännön ohella kunnan toimintaa ohjataan seuraavilla johtosäännöillä, joihin nähden hallintosääntöä sovelletaan toissijaisena:

-valtuuston työjärjestys
-tarkastussääntö
-asiakirjahallinnon toimintaohje
-luottamushenkilöiden palkkiosääntö.

2. LUKU

ORGANISAATIO

2 § Toimielimet, niiden toimialat ja ratkaisuvalta

1. Kunnanhallitus

Valtuusto valitsee kunnanhallitukseen yhdeksän (9) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Valtuusto nimeää kunnanhallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Kunnanhallituksen toimialaan kuuluu kunnan hallinnon ja talouden johtaminen, kunnan eri palvelutoimintojen yhteensovittaminen, elinkeinopolitiikka, asuntoasiat, maankäytön suunnittelu, kunnan ohjausvallan käyttäminen kuntakonsernissa sekä kuntien välinen yhteistoiminta ja kunnan kansainvälinen vuorovaikutus.

Kunnanhallituksen tehtäväalaan kuuluu kunnan edustaminen ja kunnan puhevallan käyttäminen sekä kunnan edun valvominen ja oikeustoimien tekeminen kunnan puolesta.

Kunnanhallituksen esittelijänä toimii kunnanjohtaja. Hänen poissa tai esteellisenä ollessaan esittelijänä toimii se viranhaltija, jonka tehtävänä on tällöin muidenkin kunnanjohtajan virkatehtävien hoitaminen.

Kunnanjohtajan esteellisenä tai poissa ollessa taikka viran ollessa avoinna hoitaa kunnanjohtajan tehtäviä hallintojohtaja. Valtuusto voi kuitenkin, milloin virka on avoinna tai poissaolo kestää kahta kuukautta pitemmän ajan, ottaa virkaan väliaikaisen hoitajan.

Kunnanhallituksen ratkaisuvalta:

1. päättää yleisohjeiden antamisesta kunnan hallintoon kuuluvista tehtävistä

2. päättää selvityksen antamisesta valtuuston puolesta valtuuston päätöksestä koskevan valituksen johdosta, jos kunnanhallitus katsoo, että valtuuston ei ole kumottava päätöstä

3. määrää tarvittaessa edustajan käyttämään kunnan puhevaltaa, edustamaan kuntaa yhteisöissä sekä tekemään oikeustoimia

4. päättää kiinteän omaisuuden ostamisesta, vuokraamisesta, myymisestä sekä vaihtamisesta noudattaen niitä ohjeita, jotka valtuusto vuosittain mahdollisesti on antanut

5. päättää kunnan arava- ja korkotukilainoitusta koskevasta esityksestä valtion asuntorahastolle

6. päättää aravalainoitettujen asuntojen asuntokaupoissa kunnan lunastusoikeuden käytöstä

7. päättää vapautuksen tai lykkäyksen myöntämisestä kunnallisveron sekä kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksun suorittamisesta siten kuin siitä on säädetty

8. päättää vapautuksen tai lykkäyksen myöntämisestä kunnallisen maksun suorittamisesta

9. päättää virka- ja työehtosopimuksen tekemisestä kunnallisen työmarkkinalaitoksen valtuutuksen nojalla ja sopimuspalkkaiseksi nimetyn viranhaltijan palkasta sopimisesta kunnallisen työmarkkinalaitoksen suostumuksella

10. päättää virka- ja työehtosopimusten harkinnanvaraisten määräysten soveltamisesta, pääsopimuksen ja työehtosopimuksen mukaisista paikallisneuvotteluista

11. päättää kunnanjohtajan vuosiloman

12. päättää lainan ottamisesta kunnalle valtuuston päättämissä rajoissa

13. päättää toimikunnan asettamisesta

14. päättää kunnan hankinnoista sekä irtaimen omaisuuden luovuttamista noudatettavista periaatteista ja ohjeista

15. hyväksyy asemakaavan silloin, kun katsotaan, ettei kaava ole vaikutuksiltaan merkittävä

16. määrää rakennuskiellon ja toimenpiderajoituksen alueelle, jolle on pantu vireille yleiskaavan tai asemakaavan laatiminen tai muuttaminen

17. tekee päätöksen asemakaavan ajanmukaisuudesta

18. päättää maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista poikkeamista ja rakennusluvan erityisistä edellytyksistä suunnittelutarvealueella

19. päättää rakennustöiden pääpiirustusten lopullisen kustannusarvion hyväksymisestä kaavateitä lukuun ottamatta

20. päättää maanomistajalle maksettavaksi määrättävästä katualueen korvauksesta

21. päättää jätehuoltomääräysten hyväksymisestä

22. päättää vesihuoltolain mukaisesta vesilaitosten toiminta-alueista.

Kunnanhallitus voi siirtää ratkaisuvaltaansa lautakunnille ja alaisilleen viranhaltijoille.

2. Maaseutulautakunta

Valtuusto valitsee maaseutulautakuntaan seitsemän (7) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Valtuusto nimeää maaseutulautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Maaseutulautakunnan toimialaan kuuluvat maaseutuelinkeinojen edistäminen ja kylätoiminnan kehittäminen.

Maaseutulautakunta voi siirtää ratkaisuvaltaansa alaiselleen viranhaltijalle.

3. Ympäristölautakunta

Valtuusto valitsee ympäristölautakuntaan viisi (5) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Valtuusto nimeää ympäristölautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Ympäristölautakunnan toimialaan kuuluvat ympäristöterveydenhuolto ja ympäristönsuojelu sekä leirintäalueiden viranomaistehtävät, maastoliikennelain mukaiset lupa- ja valvontatehtävät, vesilain mukaiset lupa- ja valvontaviranomaistehtävät, meluntorjuntalain viranomaistehtävät ja kemikaalilain mukaiset viranomaistehtävät.

Ympäristölautakunta voi siirtää ratkaisuvaltaansa alaiselleen viranhaltijalle.

4. Perusturvalautakunta

Valtuusto valitsee perusturvalautakuntaan yhdeksän (9) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Valtuusto nimeää perusturvalautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Perusturvalautakunta valitsee toimikaudekseen keskuudestaan jaoston, jossa on viisi (5) jäsentä. Lautakunnan jäsenten henkilökohtaiset varajäsenet ovat myös jaoston jäsenten henkilökohtaisia varajäseniä. Lautakunta määrää jaostolle puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Perusturvalautakunnan toimialaan kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuolto.

Perusturvalautakunta voi siirtää ratkaisuvaltaansa perusturvalautakunnan jaostolle ja alaisilleen viranhaltijoille.

5. Sivistyslautakunta

Valtuusto valitsee sivistyslautakuntaan yhdeksän (9) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Valtuusto nimeää sivistyslautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Sivistyslautakunnan toimialaan kuuluvat varhaiskasvatus, perusopetus, lukio, kansalaisopisto, kirjasto, kulttuuritoimi, elokuvatoiminta sekä liikunta- ja nuorisotoimi.

Sivistyslautakunta voi siirtää ratkaisuvaltaansa alaisilleen viranhaltijoille.

6. Tekninen lautakunta

Valtuusto valitsee tekniseen lautakuntaan yhdeksän (9) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Valtuusto nimeää teknisen lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Teknisen lautakunnan toimialaan kuuluvat rakentaminen, tilapalvelut, kunnallistekniikka, mittaustoimi, maankäytön suunnittelun valmistelu, yleiset alueet, liikenneväylät, yksityistiet, kunnan metsät, joukkoliikenne, jätehuolto, aluelämpö, liikuntapaikat, moottorikelkkareitit, ravintohuolto, asuntojen korjausavustukset, liikenneturvallisuus ja rakennusvalvonta.

Teknisen lautakunnan ratkaisuvalta:

- rakennusvalvonnan viranomaistehtävät
- maa-aineslain lupa- ja valvontaviranomaistehtävät
- tielautakunnan tehtävät
- kadunpitopäätökset ja kadunpidon lopettamispäätökset
- kadun päällystäminen
- liikennemerkin ja muun liikenteen ohjauslaitteen asettaminen asemakaavatielle ja muille teille, joilla kunta toimii tienpitäjänä
- asuntojen korjausavustukset
- yksityisteiden avustaminen
- metsänhoidollinen metsän myynti
- talousarvion mukainen suunnittelu, rakentaminen ja hankinta
-taksat ja maksut

Tekninen lautakunta voi siirtää ratkaisuvaltaansa alaisilleen viranhaltijoille.

7. Tarkastuslautakunta

Valtuusto valitsee tarkastuslautakuntaan 5 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Valtuusto nimeää tarkastuslautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Tarkastuslautakunnan tehtävistä säädetään kuntalaissa.

8. Keskusvaalilautakunnasta, vaalilautakunnista ja -toimikunnista on säädetty erikseen.

3 § Päävastuualuejako

Kunnan henkilöstön tehtäväalueisiin pohjautuva päävastuualuejako on seuraava:

- yleishallinnon päävastuualue
- perusturvan päävastuualue
- sivistyshallinnon päävastuualue
- tekninen hallinnon päävastuualue

Päävastuualuetta johtaa osaston päällikkö. Kunnanhallitus määrää osastopäälliköt enintään valtuuston toimikaudeksi.

Päävastuualueet jakautuvat tulosalueisiin ja/tai tulosyksiköihin. Tulosalueista/tulosyksiköistä ja niiden vastuuhenkilöistä päättää osastopäällikkö. Osastojen tulosalueiden ja tulosyksiköiden tulostavoitteet määritellään talousarvion mukaisesti.

Kunnanviraston johtoryhmään kuuluvat kunnanjohtajan lisäksi pysyvinä jäseninä osastojen päälliköt. Kunnanjohtaja voi tarvittaessa kutsua johtoryhmän kokouksiin myös muita viranhaltijoita tai työntekijöitä.

Päävastuualueiden johtoryhmistä päättävät osastopäälliköt.

4§ Henkilöstökokoukset

Kunnanjohtaja kutsuu koolle virastopalaverin, kun tavoitteiden saavuttaminen tai tiedottaminen sitä edellyttävät.

Osaston päällikkö kutsuu koolle osastopalaverin ja tulosyksikön esimies tulosyksikön palaverin, kun työn yhteinen kehittäminen tai tiedottaminen sitä edellyttävät.

5 § Kunnanjohtajan vastuualueet

Kunnanjohtajan vastuualueena on kunnan johtaminen ja toiminnan tuloksellisuuden kehittäminen ja seuranta sekä kuntakonsernin johtaminen ja valvonta. Kunnanhallitus päättää kalenterivuosittain kunnanjohtajan avaintehtävät.

3. LUKU

KUNNAN TALOUS

6 § Soveltamisala

Tässä säännössä annetaan kunnan kaikille toimielimille yhteiset taloussuunnittelua, raha- ja laskentatointa sekä muuta taloudenhoitoa koskevat määräykset. Toimielimien tulee taloudenhoidossaan sen lisäksi, mitä kuntalaissa ja kirjanpitolaissa sekä muussa lainsäädännössä on säädetty, noudattaa näitä ohjeita.

7 § Taloudenhoidon vastuu ja taloudellisuus

Kunnanhallitus vastaa kunnan taloudenhoidosta. Taloudenhoidon vastuu käsittää talouden suunnittelun, raha- ja laskentatoimen, talouden seurannan ja tulosarvioinnin, sisäisen valvonnan sekä muun taloudenhoidon järjestämisen.

Kunnan tehtävät on hoidettava taloudellisesti. Toiminnot on järjestettävä siten, että vastuu taloudesta ja toiminnasta on selkeä. Johtamansa toiminnan osalta vastuu toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta on tilivelvolliseksi määrätyllä.

8 § Sisäinen valvonta

Kunnan toiminnot on järjestettävä ja toimintaa on johdettava niin, että kaikilla organisaation tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta.

Johtamansa toiminnan sisäisestä valvonnasta vastaa toimielin ja sen alainen johtava viranhaltija.

Kunnanhallitus vahvistaa erikseen yleisohjeen sisäisestä valvonnasta ja hallintosäännön taloutta koskevien määräysten täytäntöönpanosta.

9 § Talousarvion täytäntöönpano ja sen seuranta

Valtuusto hyväksyy talousarviossa toimielimelle tehtäväkohtaiset ja hankekohtaiset toimintatavoitteet, määrärahat ja tuloarviot.

Kunnanhallitus antaa toimielimille talousarvion ja -suunnitelman laatimista varten tarpeelliset ohjeet sekä talousarvion hyväksymisen jälkeen talousarvion täytäntöönpano-ohjeet.

Kunnanhallitus antaa toimielimille toiminta- ja talousraportointia koskevat ohjeet ja toimittaa valtuustolle kolme kertaa vuodessa talousarvion osa-vuosikatsaukset.

Hallinto-organisaation lautakunnat hyväksyvät talousarvioon perustuvat tehtäväalueittensa käyttösuunnitelmat ja tavoitteet, joihin liittyvät alemman tason käyttösuunnitelmat ja tarvittavat yksityiskohtaiset tavoitteet hyväksyvät ao. tehtäväalueen esimiehet omilla organisaatiotasoillaan.

Lautakunnat seuraavat ja valvovat tehtäväalueillaan toiminnallisten, taloudellisten ja laadullisten tavoitteiden toteutumista sekä toiminnan raportointia ja päätösten noudattamista. Lautakunnat käsittelevät talousarvionsa toteutumista koskevat toiminta- ja talousraportit vähintään kolme kertaa vuodessa.

10 § Talousarvion muutokset

Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä valtuustolle talousarviovuoden aikana. Talousarviovuoden jälkeen talousarvion muutoksia voidaan käsitellä vain poikkeustapauksissa. Tilinpäätöksen allekirjoittamisen jälkeen talousarvion muutosehdotusta ei voida valtuustolle tehdä.

Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita tai tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin.

11 § Käyttöomaisuuden myynti

Käyttöomaisuuden myynnistä päättää valtuuston hyväksymien perusteiden mukaisesti kunnanhallitus.

Kunnan määräysvallassa olevan yhtiön osakkeiden myynnistä päättää valtuusto, jos kunta menettää myynnissä määräysvallan.

Irtaimiston ja käyttöomaisuuteen kuuluvan kaluston myynnistä ja romuttamisesta päättää hallitsemansa omaisuuden osalta kukin lautakunta.

12 § Poistosuunnitelman hyväksyminen

Suunnitelmapoistojen perusteet hyväksyy valtuusto. Käyttöomaisuuden perusparannusmeno lisätään poistamattomaan hankintamenoon, jollei erilliseen poistosuunnitelmaan ole erityistä syytä.

Valtuuston hyväksymien suunnitelmapoistojen perusteiden pohjalta kunnanhallitus hyväksyy hyödyke- tai hyödykeryhmäkohtaiset poistosuunnitelmat.

Kunnanhallitus vahvistaa poistolaskennan pohjaksi pienhankintarajan, jota ei aktivoida.

13 § Rahatoimen hoitaminen

Kunnanhallitus päättää lainan ottamisesta ja lainan antamisesta valtuuston hyväksymän talousarvion puitteissa.

Talousarvion ja -suunnitelman hyväksymisen yhteydessä valtuusto päättää antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista. Muista rahoitukseen liittyvistä asioista päättää kunnanhallitus.

Kunnanhallitus voi siirtää lainan ottamista, tilapäislainan antamista konserniyhtiöille sekä sijoitustoimintaa koskevaa toimivaltaansa edelleen muille toimielimille tai viranhaltijoille.

14 § Maksujen määrääminen

Valtuusto päättää maksujen yleisistä perusteista.

Maksujen yksityiskohtaisista perusteista ja maksuista päättää kukin toimielin tehtäväalueensa osalta.

15 § Riskienhallinta

Kunnanhallitus vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta ja yhteensovittamisesta sekä päättää kunnan omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta.

Kunnanhallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille.

4. LUKU

TOIMIVALTA HENKILÖSTÖASIOISSA

16 § Luvun määräysten soveltaminen

Niistä virkasuhteeseen ja viranhaltijaan liittyvistä asioista, joista on säädetty kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa (304/03), päättää kunnanhallitus, ellei laissa ole toisin säädetty tai hallintosäännössä muuta määrätty.

17 § Toimivalta viran tai toimen perustamisessa ja lakkauttamisessa

Valtuusto päättää viran perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä virkasuhteen muuttamisesta työsuhteeksi, jollei hallintosäännössä toisin määrätä.

Toistaiseksi voimassa olevan työsopimussuhteen (toimen) perustamisesta palvelutoimintaa varten ja sen lakkauttamisesta sekä asetettavista kelpoisuusvaatimuksista päättää kunnanhallitus ao. toimielimen esityksen pohjalta.

18 § Viranhaku

Viran julistaa haettavaksi se, jonka tehtävänä on valita viranhaltija avoinna olevaan virkaan. Viran, johon valtuusto valitsee viranhaltijan, julistaa kuitenkin haettavaksi kunnanhallitus.

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 4 §:n 3 momentissa säädetyn lisäksi henkilö voidaan ottaa ilman hakumenettelyä sellaiseen virkasuhteeseen, jota vastaavia tehtäviä hän on hoitanut kunnassa työsopimussuhteessa tai määräaikaisessa virkasuhteessa vähintään vuoden.

19 § Henkilöstön kelpoisuusehdot

Henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta pidetään erillistä luetteloa.

Virkasuhteeseen ottava viranomainen päättää henkilön ottamisesta määräaikaiseen virkasuhteeseen erityisistä kelpoisuusvaatimuksista riippumatta kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 6 §:n 2 momentin mukaisesti.

20 § Henkilöstövalinnat

Valtuusto päättää kunnanjohtajan valinnasta.

Kunnanhallitus ja lautakunnat päättävät muiden vakinaisten alaistensa viran- ja toimenhaltijoiden valinnasta.

Kunnanhallitus nimeää osastopäälliköt enintään valtuustokaudeksi. Osaston päällikön sijaisesta tekee päätöksen ao. toimielin.

Osaston päällikkö päättää tilapäisen henkilöstön valinnasta enintään kuuden kuukauden ajaksi.

Tulosalueen ja tulosyksikön esimies päättää tilapäisen henkilöstön valinnasta omalle toimialalleen enintään kahden kuukauden ajaksi.

Koeajan määräämisestä ja siitä sopimisesta ja koeajan pituudesta päättää se, joka ottaa palvelussuhteeseen.

21 § Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen

Viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 24 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa päättää kunnanhallitus tai se viranomainen, joka päättää molempiin virkasuhteisiin ottamisesta.

22 § Virka- ja työvapaa

Jollei 24 §:stä muuta johdu, kunnanhallitus ja lautakunta päättävät alaisensa henkilöstön virkavapaudesta ja työloman myöntämisestä.

Sijaisen määrää tarvittaessa kunnanhallitus/lautakunta. Sama viranomainen päättää myös sijaisen palkkaamisesta.

23 § Palvelussuhteen päättyminen ja lomauttaminen

Palvelussuhteen päättymisestä ja lomauttamisesta päättää se, joka valitsee viranhaltijan tai ottaa työntekijän työsopimussuhteeseen.

Palvelussuhteen päättymisellä tarkoitetaan virka- ja työsuhteen irtisanomista, purkamista ja koeaikapurkua. Myös viranhaltijan tai työntekijän itse irtisanoessa tai purkaessa palvelussuhteensa, asia toteutetaan samassa järjestyksessä.

24 § Viranhaltijoiden ratkaisuvalta henkilöstöasioissa

Kunnanjohtaja, osaston päällikkö ja tulosalueen esimies ratkaisevat alaisiaan koskevat seuraavat henkilöstöasiat:

- myöntävät vuosiloman
- myöntävät sellaisen virkavapauden ja työloman, jonka saamiseen viranhaltijalla ja työntekijällä on lainsäädännön ja/tai virka- ja työehtosopimuksen nojalla ehdoton oikeus
- antavat alaiselleen viranhaltijalle ja työntekijälle virkamatkamääräyksen
- määräävät tarvittaessa henkilöstön lisä-, yli-, lauantai- ja sunnuntaityöhön sekä varallaoloon

Lisäksi kunnanjohtaja ja osaston päällikkö:

- myöntävät harkinnanvaraisen virkavapauden ja työloman enintään kuudeksi kuukaudeksi, mikäli harkittavaksi ei tule virkavapauden tai työloman ajalta maksettavan palkan määrä
- terveydentilaa koskevien tietojen pyytämistä ja terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin määräämisestä

Lisäksi tulosyksikön esimiehet

- myöntävät alaiselleen henkilöstölle vuosiloman
- myöntävät harkinnanvaraisen virkavapauden ja työloman enintään kuukaudeksi, mikäli harkittavaksi ei tule virkavapauden tai työloman ajalta maksettavan palkan määrä
- päättävät edellisessä kohdassa tarkoitetun sijaisen valinnasta.

5. LUKU

KOKOUSMENETTELY

25 § Luvun määräysten soveltaminen

Tämän luvun määräyksiä noudatetaan valtuustoa lukuun ottamatta kunnan toimielimissä sekä soveltuvin osin toimitus- ja katselmusmiesten kokouksissa.

26 § Kokousaika ja -paikka

Toimielin pitää kokouksensa päättämänään aikana ja päättämässään paikassa.

Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä.

27 § Kokouksen koollekutsuminen

Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja.

Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat (asialista). Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä.

Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus, toimielimen päättämällä tavalla.

28 § Jatkokokous

Jos kokousasioita ei ole saatu siinä kokouksessa käsitellyiksi, asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissa olleille on kuitenkin pyrittävä antamaan tieto jatkokokouksesta.

29 § Varajäsenen kutsuminen

Toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on kutsuttava varajäsen sijaansa. Milloin jäsen on esteellinen käsittelemään jotain asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen kokoukseen sitä asiaa käsittelemään. Myös puheenjohtaja tai esittelijä voi toimittaa kutsun varajäsenelle.

30 § Kokouksen pitäminen

Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä olevat sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden.

Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, ellei toimielin toisin päätä.

Toimielin voi päättää ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa.

31 § Kokouksen johtaminen

Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä toimielimen kokouksessa. Puheenjohtaja saa varoituksen annettuaan määrätä poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous.

32 § Tilapäinen puheenjohtaja

Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja.

33 § Läsnäolo toimielinten kokouksissa

Kunnan eri toimielinten kokouksissa on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus

-kunnanhallituksen kokouksessa valtuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla
-muun toimielimen kokouksessa kunnanhallituksen puheenjohtajalla ja kunnanjohtajalla

Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin.

Kunnanhallituksen edustuksesta valtuuston kokouksessa määrätään valtuuston työjärjestyksessä.

34 § Kunnanhallituksen edustus muissa toimielimissä

Kunnanhallitus voi määrätä muihin toimielimiin edustajansa, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus toimielimen kokouksessa. Edustajaksi voidaan määrätä myös kunnanhallituksen varajäsen tai kunnanjohtaja.

Kunnanhallituksen edustajaa ei nimetä keskusvaalilautakuntaan, vaalilautakuntiin ja vaalitoimikuntaan eikä tarkastuslautakuntaan.

35 § Esittely

Asiat päätetään toimielimen kokouksessa viranhaltijan esittelystä.

Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana (pohjaehdotus). Jos esittelijä on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin toimielin on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta, jollei toimielin toisin päätä.

Esittelijästä päättää toimielin. Esittelijän ollessa poissa tai esteellinen toimii esittelijänä hänen sijaisekseen määrätty.

Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä.

36 § Esteellisyyden toteaminen

Toimielimen puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava jäsenen tai muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi.

37 § Äänestys ja vaalit

Äänestyksestä ja vaalin toimittamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä valtuuston työjärjestyksessä määrätään.

38 § Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen

Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla.

Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aikaisemmin on ilmoitettu.

Toimielimen pöytäkirjaan merkitään:

1. järjestäytymistietoina

- toimielimen nimi
- kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka
- läsnä ja poissa olleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä
- kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

2. asian käsittelytietoina

- asiaotsikko
- selostus asiasta
- päätösehdotus
- esteellisyys perusteluineen
- tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu
- äänestykset: äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys sekä äänestyksen tulos
- vaalit: vaalitapa ja vaalin tulos
- päätöksen toteaminen
- eriävä mielipide

3. laillisuustietoina

- oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus
- puheenjohtajan allekirjoitus
- pöytäkirjanpitäjän varmennus
- merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta
- merkintä nähtävänäpidosta, mikäli pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä

Pöytäkirjaan liitettävissä oikaisuvaatimusohjeissa annetaan tarpeelliset ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi. Pöytäkirjaan liitettävässä valitusosoituksessa on mainittava valitusviranomainen, valitusaika ja mitä valituskirjaan on liitettävä.

Päätökseen, josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta, on liitettävä tästä ilmoitus ja samalla mainittava mihin lain tai asetuksen kohtaan kielto perustuu.

Mitä edellä on määrätty, noudatetaan soveltuvin osin viranhaltijan ja luottamushenkilön tekemiin päätöksiin.

39 § Kunnanhallituksen ja lautakunnan otto-oikeus

Asian ottamisesta kunnanhallituksen käsiteltäväksi voi päättää kunnanhallitus, kunnanhallituksen puheenjohtaja ja kunnanjohtaja.

Asian ottamisesta lautakunnan käsiteltäväksi voi päättää lautakunnan ja sen puheenjohtajan lisäksi osastopäällikkö tai lautakunnan esittelijä, milloin osastopäällikkö ei toimi esittelijänä.

40 § Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen

Kunnan viranomaisen on neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta ilmoitettava kunnanhallitukselle ja lautakunnalle niiden määräämällä tavalla niistä päätöksistä, jotka voidaan ottaa kunnanhallituksen tai lautakunnan käsiteltäväksi. Jos pöytäkirjaa ei tarkasteta, määräaika lasketaan pöytäkirjan allekirjoittamisesta.

6. LUKU

MUUT MÄÄRÄYKSET

41 § Tiedottaminen

Kunnan tiedottamista johtaa kunnanhallitus, joka hyväksyy tarvittaessa yleiset ohjeet kunnan tiedottamisen periaatteista ja päättää tiedottamisesta vastaavista kunnan viranhaltijoista.

42 § Kunnan asukkaiden aloitteet

Kunnanhallituksen on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyistä kunnan toimintaa koskevista aloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä. Valtuusto voi samalla todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun.

Kunnanhallituksen ja lautakunnan tehtäväalueilla tehdyistä aloitteista on vastaavasti esitettävä tiedot kunnanhallitukselle ja asianomaiselle lautakunnalle niiden päättämällä tavalla.

43 § Kunnan nimenkirjoitus ja asiakirjojen allekirjoittaminen

Kunnan puolesta tehtävät sopimukset, annettavat sitoumukset, kunnanhallituksen toimituskirjat ja kirjelmät allekirjoittaa kunnanhallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai kunnanjohtaja ja varmentaa hallintojohtaja tai asianomaisen osaston päällikkö tai kunnanhallituksen määräämä muu viranhaltija.

Huoneenvuokrasopimukset allekirjoittaa asuntosihteeri.

Lautakuntien toimivaltaan kuuluvien asioiden osalta voi sopimukset ja sitoumukset allekirjoittaa myös lautakunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja varmentaa osastopäällikkö.

Toimielimen puheenjohtaja tai osastopäällikkö voi yksin toimielimen määräämissä rajoissa allekirjoittaa toimielimen päätökseen perustuvat asiakirjat. Toimielimen hallinnassa olevista asiakirjoista annettavat otteet ja jäljennökset voi toimielimen pöytäkirjanpitäjä yksin todistaa oikeaksi.

Arkistonhoitaja keskusarkiston vastuullisena hoitajana antaa ja allekirjoittaa asiakirjoista otteita ja jäljennöksiä.

Valmistelua koskevat asiakirjat allekirjoittaa valmistelija.

44 § Asiakirjojen lunastus

Kunnanhallitus päättää perusteista, joiden mukaan asiakirjoista on suoritettava kunnalle lunastusta.

45 § Tarkastussääntö

Hallinnon ja talouden tarkastuksesta määrätään tarkastussäännössä.

7. LUKU

VOIMAANTULO

Tämä hallintosääntö astuu voimaan 1.1.2005.

Tällä hallintosäännöllä kumotaan seuraavat 1.1.2003 voimaan tulleet säännöt:

Hallintosääntö

Kunnanhallituksen johtosääntö

Yleishallinnon päävastuualueen johtosääntö

Perusturvan päävastuualueen johtosääntö

Sivistyshallinnon päävastuualueen johtosääntö

Teknisen toimen päävastuualueen johtosääntö