PELLON KUNTA

SUUNNITELMA LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMISEKSI
SEKÄ LASTENSUOJELUN JÄRJESTÄMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI

Hyväksytty kunnanvaltuustossa 14.12.2009

SISÄLLYS

JOHDANTO
1 LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA
2 VISIO
3 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT
3.1 Lastenneuvola lapsiperheiden tukena
3.2 Lasten päivähoito tai kotihoidon tuki
3.3 Esiopetus
3.4 Perusopetus
3.5 Toisen asteen koulutus
3.6 Pellon työpaja oppimisympäristönä
3.7 Kouluterveydenhoito
3.8 Suun terveydenhuolto
3.9 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta
3.10 Nuorisotyö
3.11 Liikuntatoiminta
3.12 Sosiaalityö
3.13 Kolmannen sektorin tarjoamat palvelut
4 PALVELUJEN KEHITTÄMISEN HAASTEITA
5 LASTENSUOJELUN TARVE KUNNASSA
5.1 Lastensuojelun käyttö 2006 – 2009, varaukset vuosille 2010 – 2011
6 LASTENSUOJELUUN VARATTAVAT VOIMAVARAT
6.1 Lastensuojelun henkilöstöresurssit (2006 – 2011)
6.2 Lastensuojelun taloudelliset resurssit euroina (2006 – 2011)
7 PALVELUJÄRJESTELMÄ
7.1 Lastensuojelun asiakasprosessi
7.2 Tuki lapselle ja perheelle
7.3 Tuki koulunkäyntiin
7.4 Sosiaalipäivystys
8 YHTEISTYÖ VIRANOMAISTEN JA PALVELUJA TUOTTAVIEN YHTEISÖJEN JA LAITOSTEN VÄLILLÄ
8.1 Viranomaisyhteistyö
8.2 Käytössä olevat moniammatilliset lastensuojelun työmuodot
8.3 Hyviä käytäntöjä
8.4 Tiedonsiirto ja salassapito
8.5 Lapsen polku kotoa kouluun
9 SUUNNITELMAN TOTEUTUS, SEURANTA JA ARVIOINTI

JOHDANTO

Lapsi tarvitsee rakkautta, rajoja ja huolenpitoa. Lainsäätäjä edellyttää vanhemmuudelta mm. seuraavaa: ” Lapselle tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus. Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärrystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muilla tavoin loukkaavasti. Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää.” (Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8.4.1983/361.)

1.1.2008 voimaan tullut lastensuojelulaki (12 §) velvoittaa kunnan tai useamman kunnan yhdessä laatimaan suunnitelman lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestä-miseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelma on hyväksyttävä kunnanvaltuustossa ja se on tarkistettava vähintään kerran neljässä vuodessa. Samoin laki velvoittaa että suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 § mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa.

Lastensuojelulaki edellyttää että suunnitelman on sisällettävä tiedot:
1. Lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta
2. Lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä ja ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista;
3. Lastensuojelun tarpeesta kunnassa;
4. Lastensuojeluun varattavista voimavaroista;
5. Lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä
6. Yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä
7. Suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta

Pellon kunnanvaltuusto on 20.4.2006 (7 §) hyväksynyt Pellon kunnan lapsi- ja nuorisotyön linjaukset, mikä vastaa hyvin kattavasti kohtien 1. ja 2. sisältövaatimuksiin (lasten ja nuorten kasvuoloista, sekä heidän hyvinvointia edistävistä ja ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista). Koska hyväksytty linja-asiakirja vastaa lastensuojelulain vaatimusta suunnitelmasta lasten ja nuorten hyvinvoinnin järjestämisestä, on perusteltua että kyseinen asiakirja sisältyy tähän uuteen lastensuojelusuunnitelmaan.

Suunnitelman laadinta on aloitettu Pellon kunnassa keväällä 2008 seutukunnallisen Tornionlaakson Perhe -hankkeen toimesta, perustuen siihen että hankkeen yhtenä tavoitteena on laatia seutukunnallinen lapsiperheiden palvelustrategia. Samoin toimeksianto on perusteltua myös sen vuoksi että hankkeen keskeisenä kehittämisosa-alueena on ennaltaehkäisevä lastensuojelutyö. Pellon kunnan suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi käy vuosittain lausunnolla perusturva- ja sivistyslautakunnassa. Suunnitelma hyväksytään kunnanvaltuustossa aina valtuustokauden viimeisenä vuotena.

1 LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA

A. YLEISINDIKAATTORIT
LSHP = Lapin sairaanhoitopiiri
L-PSHP = Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri

 
B. LAPSIA JA NUORIA KOSKEVAT INDIKAATTORIT

 
 2 VISIO

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä visio on, että eri toimijatahot vaikuttavat yhdessä ja suunnitelmallisesti niin, että lapset ja nuoret varttuisivat tasapainoisiksi aikuisiksi, joilla on usko tulevaisuuteen sekä kyky omaehtoisuuteen ja vastuulliseen elämään.

3 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT

Kunnassa palvelujen kehittämisen lähtökohtana ovat valtuuston luomat visiot, toiminta-ajatus, arvot ja strategiset tavoitteet. Hallintokunnat valmistelevat talousarvionsa ja uudistavat perhepalvelujen rakenteet tältä pohjalta. Palvelurakenteiden kehittämisessä tavoitteena on mahdollistaa sosiaali-, terveys- ja opetustoimintasektoreiden rajojen ylittäminen. Pyrkimyksenä on vahvistaa yhteistyötä myös laajemman verkoston kanssa – mukana ainakin nuoriso-, liikunta-, kulttuuri- ja poliisitoimi sekä seurakunta, järjestöt ja perheet itse.

Palvelujen kehittämisen painopiste on siinä, että perustyöhön syntyy uusia toiminnallisia yhteistyörakenteita, jotka edistävät lasten, nuorten ja koko perheen hyvinvointia. Palvelujen käyttäjät ovat lasta odottavat perheet sekä perheet, joissa on alle 18-vuotias lapsi tai lapsia.

3.1 Lastenneuvola lapsiperheiden tukena

Lastenneuvolatyön kehittämiselle antaa suuntaviivat Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu Lastenneuvola lapsiperheiden tukena. Ensisijaisena tehtävänä on jokaisen lapsen mahdollisimman suotuisan kehityksen, terveyden ja hyvinvoinnin turvaaminen.
Neuvolatiimi (lääkäri, psykologi, puheterapeutti, fysioterapeutti, terveydenhoitaja, päivähoidon johtaja tai muu edustaja, sosiaalityöntekijä jne. tarpeen mukaan) on eräänlainen kunnassa toimiva erityisvarhaiskasvatuksen työryhmä. Tiimin tavoitteena ovat tiedon kulun parantaminen, varhainen puuttuminen ja neuvolatarkastusten kehittäminen.

Ryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. Käsiteltävä aihe sovitaan etukäteen ja asioiden käsittelyyn varataan tunti aikaa. Lastenneuvolan terveydenhoitaja on nimetty tiedonkulun vastuuhenkilöksi. Kunnan palvelujärjestelmien kehittämisen ohella voidaan käsitellä yksittäisten lasten asioita.
Uudella neuvola-asetuksella pyritään yhtenäistämään kuntien neuvolatarkastukset määrällisesti ja sisällöllisesti. Pellon kunnassa uusi asetus tuo äitiysneuvolakäynteihin yhden kotikäynnin lisää, joka tehdään jo raskausaikana. Lastenneuvolatarkastuksiin asetus ei tuo muutosta, tarkastukset on tehty asetuksen mukaisesti jo pitkään. Lisäresursseja tullaan tarvitsemaan neuvolatyön työajan puitteissa, tarkastuksiin pitää käyttää enemmän aikaa.

3.2 Lasten päivähoito tai kotihoidon tuki

Kaikilla alle kouluikäisillä lapsilla on subjektiivinen oikeus päivähoitoon. Pellossa on yksi päiväkoti, kaksi ryhmäperhepäivähoitokotia ja kaksi perhepäivähoitajaa. Näistä palveluista vanhemmilla on mahdollisuus valita lapsilleen hoitomuoto. Vaihtoehtona kunnalliselle päivähoidolle ovat tilapäinen päivähoito, lasten kotihoidon tuki tai yksityisen hoidon tuki. Lasten kotihoidontuki päättyy, kun perheen nuorin lapsi täyttää kolme vuotta.
Varhaiskasvatus on osa elinikäistä oppimista. Ensisijaisena tavoitteena on edistää lapsen koko-naisvaltaista hyvinvointia. Varhaiskasvatus toteutuu kokonaisuutena, jossa hoito, kasvatus ja opetus nivoutuvat yhteen. Varhaiskasvatuksen laadun ja sisällön kehittämistä ohjaavat Laki lasten päivähoidosta, Varhaiskasvatuksen linjaukset ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteet.

Päivähoidossa laaditaan jokaiselle lapselle varhaiskasvatussuunnitelma. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (2002) edellyttää asiakkaan kuulemista. Kaikissa päivähoitoyksiköissä käydään lapsi- tai perhekohtaiset keskustelut kasvatuksen tavoitteista, keinoista ja seurannasta. Päivähoitokasvatuksen suunnittelussa yhdistetään vanhempien omaa lastaan koskeva asiantuntemus ja henkilöstön koulutuksen ja työkokemuksen kautta omaksuttu asiantuntemus. Vanhempien asiantuntijuus suunnittelussa edesauttaa lasten yksilöllisten tarpeiden havaitsemisessa.
Valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden luonnoksen kivijalkana on laaja-alainen näkemys lapsen tuen tarpeista. Tuen tarvetta voi ilmaantua fyysisen, tiedollisen, taidollisen tai tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osa-alueilla sekä lapsen kasvuolojen vaarantuessa. Lapsen sosiaalisia kontakteja tuetaan ryhmässä ja päivittäisiä toimintoja eriytetään perustaitojen harjaannuttamisella sekä lapsen itsetunnon vahvistamisella. Varhaisvuosien erityiskasvatus tarkoittaa laajasti kaikkia palveluja ja toimintamuotoja, jotka on suunnattu alle kouluikäisille erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitseville lapsille ja heidän perheilleen. Palvelut sisältävät kasvatuksen, kuntoutuksen sekä perheen tukipalvelut. Päivähoidon kasvatuksellinen osuus määritellään varhaiserityisopetukseksi.

Kunta on vastuussa erityisen tuen tarpeessa olevien lasten päivähoidon ja muiden tarvittavien tukitoimien järjestämisestä. Mitä aikaisemmin lapsi saa tarvitsemaansa tukea tai kuntoutusta, sitä paremmin voidaan ennen kouluikää ehkäistä erilaisia kehityksen häiriöitä ja oppimisen vaikeuksia (Pihlaja, 1998). Laki edellyttää, että kunnassa järjestetään erityislastentarhanopettajan palveluja tarvetta vastaavasti. Päivähoidon johtajan tehtäviin kuuluu erityislastentarhanopettajan tehtävät. Lisäksi vanhempien ja päivähoidon henkilöstön tukena toimivat mm. fysioterapeutti, puheterapeutti, toimintaterapeutti, psykologi, sosiaalityöntekijät, kehitysvammaisten kotihoidon ohjaaja.

3.3 Esiopetus

Pellon kunnassa on laadittu luokanopettajien, erityisopettajien ja lastentarhanopettajien yhteistyönä esi- ja alkuopetuksen opetussuunnitelma. Kasvatuksen ja oppimisen perustana on lapsen aktiivinen osallistuminen ja toiminnallisuus. Jokaiselle lapselle tarjoutuu omien kokemusten ja elämysten avulla mahdollisuus laajentaa taito- ja tietopohjaansa.

Esiopetus rakentuu yhteiskunnan perusarvojen pohjalle. Sen tehtävänä on edistää lapsen suotuisia kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä lapsen tervettä itsetuntoa vahvistaen. Myönteisten oppimiskokemusten avulla tarjotaan myös mahdollisuuksia monipuolisiin vuorovaikutustilanteisiin muiden ihmisten kanssa. Jotta asetettuihin tavoitteisiin päästäisiin, on tärkeää, että lapsi osallistuu säännöllisesti esiopetukseen.
Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2000).

3.4 Perusopetus

Perusopetuksen tavoitteet ja toimintatavat nousevat valtakunnallisista opetussuunnitelmien perusteista ja niiden pohjalle laadituista kunnallisista opetussuunnitelmista. Opetussuunnitelmissa korostuvat erityisesti kasvuympäristön turvallisuus sekä kasvattaminen vastuulliseen toimintaan, toisten huomioon ottamiseen ja yhteisön sääntöjen noudattamiseen. Koulun ilmapiirin tulee olla avoin, kannustava ja myönteinen, ja fyysisen ympäristön tulee olla viihtyisä ja toimiva. Koulujen ja kotien yhteistyön on oltava tiivistä.

Koulujen toimintaa sääntelevät opetussuunnitelman lisäksi erilaiset kunnassa hyväksytyt asiakirjat. Näitä ovat mm. järjestyssäännöt, kiusaamistapauksiin liittyvä toimenpideohjelma, seuraamusjärjestelmät ja turvallisuussuunnitelmat. Erityisen keskeisellä sijalla on oppilashuollon suunnitelma, joka perustuu toimivaan oppilashuolto-organisaatioon ja oppilashuoltotyöryhmien säännölliseen kokoontumiseen.

Onnistunut oppilashuoltotyö edellyttää mm. perusopetuksen, sosiaalityön ja nuorisotoimen toimivaa yhteistyötä. Vuoden 2009 alusta lukien Pellon peruskoululaisten käytettävissä ovat olleet osa-aikainen koulukuraattori ja osa-aikainen koulupsykologi.

Erityistä ja tehostettua tukea tarvitsevien lasten ja nuorten määrä on viime vuosina lisääntynyt, mikä on lisännyt erityisopetuksen ja koulunkäyntiavustajien tarvetta. Erityistä ja tehostettua tukea tarvitsevien opetukseen onkin panostettu entistä enemmän. Koulunkäyntiavustuksen tarve on viime vuosina yleensä tyydytetty vähintään lukuvuodeksi palkattujen koulunkäyntiavustajien voimin. Jatkossa pyritään entistä enemmän vieläkin pitkäaikaisempiin työsuhteisiin.

Koulutoimen ja kunnan muiden sektoreiden yhteistyötä tehostetaan edelleen.

3.5 Toisen asteen koulutus

Pellossa järjestetään lukiokoulutusta sekä ammatillista koulutusta. Lukiokoulutuksesta vastaa kunta ja ammatillisesta koulutuksesta koulutuskuntayhtymä Lappia. Toisen asteen koulutuksen säilyttäminen mahdollistaa nuorten pysymisen kotiseudulla täysi-ikäiseksi asti. Lukion 1. luokan oppilail-le hankitaan pakollisten kurssien oppikirjat syksystä 2010 alkaen.

Toisen asteen koulut toimivat kiinteässä yhteydessä perusopetuksen kanssa, mikä luo hyvät mahdollisuudet nuorten kasvun ja kehityksen pitkäjänteiseen tukemiseen. Myös toisen asteen kouluissa kiinnitetään suurta huomiota oppilashuoltoon ja tarvittaessa järjestetään koulukuraattorin ja koulupsykologin palveluja.

3.6 Pellon työpaja oppimisympäristönä

Pellossa aloitti vuonna 2008 nuorten työpajatoiminta, ja toimintaan on varattu määräraha myös vuoden 2011 talousarvioon. Työpajatoiminnan kohderyhmänä ovat alle 28 -vuotiaat työttömät, ammattiin kouluttamattomat sekä työkokemusta riittämättömästi omaavat ammattiin koulutetut nuoret.
Työpajatoiminnan tavoitteena on tukea nuorten elämän hallintaa, lisätä tietoutta työelämästä ja koulutustarjonnasta sekä kartoittaa nuoren omat tavoitteet ja tulevaisuuden suunnitelmat. Työpajatoiminta lisää nuorten työkokemusta, mikä puolestaan parantaa heidän mahdollisuuksiaan sijoittua työelämään. Työpajatoiminta lisää myös nuorten koulutusaktiivisuutta. Toiminnan aikana pyritään tutustuttamaan työpajatoiminnassa mukana olevia nuoria sekä alueella toimivia työnantajia. Keskeisellä sijalla on myös nuorten kannustaminen yrittäjyyteen sekä kansainvälisyyteen.

Sisällöllisesti Pellon työpajan opinnollistaminen liittyy keskeisimmin Liikuntapaikkojen hoitajan ammattitutkintoon/tutkinnon osiin sekä esimerkiksi Matkailualan perustutkintoon. Liikuntapaikkojenhoitajan ammattitutkinto palvelee parhaiten työpajalaisia ja pajalla ohjaajina työskenteleviä. Nuorten kohdalla ammatilliset perustutkinnot ovat ensisijaisia. Paja-asiakkuus on moninaista: joukossa on usein nuoria, jo yhden ammatillisen perustutkinnon suorittaneita. Tällaisissa tapauksissa yhdenkin tutkinnon osan suorittaminen voi parantaa työmarkkina-asemaa. Lähtökohta ja tavoite tulee kuitenkin olla työpajalaisten ohjaaminen tutkinnon/tutkinnon osan/osien suorittamiseen. Pellon työpajan opinnollistamisessa arvioidaan, millaista osaamista Pellon työpajalla voidaan saavuttaa ja miten tämä osaaminen on rinnastettavissa Liikuntapaikkojen hoitajan ammattitutkintoon. Opinnollistaminen aloitetaan tarkastelemalla työpajaa oppimisympäristönä: mitä ja millaista osaamista pajoilla voidaan saavuttaa. Työpajan lisäksi mukaan pyritään liittämään myös muita oppimisympäristöjä,
lähinnä yrityksiä. Jatkossa tavoitteena onkin oppimisympäristöjen laajentaminen, tutkintojen lisääminen ja monipuolistaminen.

3.7 Kouluterveydenhoito

Kouluterveydenhuolto on osa kouluyhteisöä. Kouluterveydenhuollon oppaan laatusuositukset painottavat koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, moniammatillista yhteistyötä, varhaisen puuttumisen periaatetta ja kotien kanssa tehtävää yhteistyötä.

Keskusteluissa sosiaalityöntekijöiden ja terveydenhuollon edustajien kanssa korostuivat seksuaalikasvatus ja päihdetyö, joihin tulee kiinnittää huomiota tehostetusti.

Kunnassa on yksi kouluterveydenhoitaja, jonka työskentelypiste sijaitsee koulukeskuksessa. Kouluterveydenhoitaja ohjaa oppilaita tarvittaessa myös koulukuraattorin ja koulupsykologin juttusille.

Alakoulun oppilaat tarkastetaan kouluterveydenhoitajan toimesta jokaisella vuosiluokalla. Asetuksen mukaiset moniammatilliset ja laaja-alaiset terveystarkastukset toteutetaan 1 ja 5 luokan oppilaille. Laajaan terveystarkastukseen oppilaat kutsutaan kotiin toimitettavalla kirjeellä ja vanhemmilla on mahdollisuus halutessaan olla mukana terveystarkastuksessa. Huoltajien kirjallisella suostumuksella alakoululaisen laajaan terveystarkastukseen sisällytetään luokanopettajan arvio oppilaan selviytymisestä koulussa niiltä osin kuin se on välttämätöntä lapsen hoidon ja tuen järjestämisen kannalta.
Asetuksen mukaiset moniammatilliset ja laaja-alaiset terveystarkastukset toteutetaan yläkoulussa 8 luokan oppilaille. Laajaan terveystarkastukseen oppilaat kutsutaan kotiin toimitettavalla kirjeellä ja vanhemmilla on mahdollisuus halutessaan olla mukana terveystarkastuksessa. Mikäli vanhempi osallistuu terveystarkastukseen, tarjotaan oppilaalle mahdollisuus kahdenkeskiseen keskusteluun kouluterveydenhoitajan, lääkärin ja koulukuraattorin kanssa. Laaja-alaiseen terveystarkastukseen on lääkärintarkastuksen lisäksi sisällytetty keskustelu koulukuraattorin kanssa. Keskustelun yhteydessä oppilas ja koulukuraattori täyttävät yhdessä mielialakyselyn ja nuorten päihdekyselyn. Huoltajien kirjallisella suostumuksella kahdeksasluokkalaisten laajaan terveystarkastukseen sisällytetään luokanvalvojan kokoama, aineen opettajien antama arvio oppilaan selviytymisestä koulussa niiltä osin kuin se on välttämätöntä lapsen hoidon ja tuen järjestämisen kannalta. Kouluterveydenhoitaja ja -kuraattori laativat laajoista terveystarkastuksista yhteenvedon koulun oppilashuollolle, jota käytetään luokka- ja koko kouluyhteisön tilaa arvioitaessa. Yhteenveto ei saa sisältää henkilötietoja. Yhteenvedon pohjalta sovitaan yhteistyössä oppilashuollon kanssa mahdollisten lisätoimenpiteiden tarvetta.

3.8 Suun terveydenhuolto

Ennaltaehkäisevä lasten ja nuorten suun terveydenhuolto on osa yhteistyötä lastenneuvolan, päivähoidon, kouluterveydenhoidon, koulun ja vapaaehtoisjärjestöjen kanssa.

Hoitotakuu turvaa lapsille ja nuorille ennaltaehkäisevän hoidon. Kohdentaminen on tärkeää, koska lapsuus ja nuoruus ovat kariesriskin aikaa.

3.9 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta

Pellon kaikkien 1 – 2 -luokkalaisten ja erityisoppilaiden aamu- ja iltapäivätoiminnan tarve kartoitetaan vuosittain. Käytännössä näyttää siltä, että toiminnan tarvitsijoita on ympäristökylillä niin vähän, että toiminta rajoittuu kirkonkylälle. Toiminta keskittyy iltapäiviin.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan käytännön järjestelyistä vastaa koulu. Toimintaa säätelee sivistyslautakunnan hyväksymä asiakirja Pellon aamu- ja iltapäivätoiminnan periaatteet, joka on laadittu vuonna 2004 ja ajantasaistettu vuonna 2005. Uudet perusteet tulevat voimaan 1.8.2011.
Kunnassa on vakinaistettu koulunkäyntiohjaaja/iltapäivätoiminnan ohjaaja, joka huolehtii koululaisten iltapäivätoiminnan järjestämisestä sekä yhteistyöstä päivähoidon kanssa.

3.10 Nuorisotyö

Kunnassa on palkattuna nuorisotyöntekijä. Nuorille suunnatussa toiminnassa on keskeistä, että työntyöntekijä voi keskittyä nimenomaan kenttätyöhön. Vapaa-aikasektorin henkilökuntarakennetta onkin toteutettu tältä pohjalta. Kunnassa toimii vapaa-aikaohjaaja, jonka pääsääntöinen työaika koostuu nuorisotyöstä. Kenttätyön osuuden lisääminen mahdollistaa nuorisotoimen ja koulun välisen yhteistyön tiivistämisen.

Uusia nuorisotiloja suunniteltaessa on otettu huomioon nuorten todelliset tarpeet ja toiveet. Nuoret ovat päässeet mukaan suunnittelutyöhön ja osittain myös toteutukseen. Toimiva nuorisotalo on monipuolinen nuorten kohtauspaikka, joka kokoaa nuorisoa monenlaisten harrastusten piiriin. Koska kunnalla yksin ei ole resursseja kaikenlaisten toiminnan tarpeiden tyydyttämiseen, on hyödynnettävä kolmannen sektorin tarjoamia mahdollisuuksia.
Kunnan ja evankelisluterilaisen seurakunnan nuorisotyön yhteistyötä on tiivistetty. Toimintaa on kehitetty työpariajattelun pohjalta.
Kunnan nuorisotyön yhteistyötä on kehitettävä myös muiden tahojen (urheilujärjestöt, MLL, 4H, helluntaiseurakunta jne.) kanssa. Erityisesti tapahtumien järjestämisessä on toimittava yhteistyössä naapurikuntien kanssa.

Yhdeksi yhteistyöfoorumiksi tulee tehdä kerran vuodessa kokoontuva suunnittelupalaveri, johon eri tahot tuovat omat suunnitelmansa ja yhteistyöehdotuksensa.

Nuorisotoiminnassa ei tule unohtaa myöskään ympäristökylien lasten ja nuorten tarpeita. Myös käytössä olevien tilojen terveellisyyteen on kiinnitettävä huomiota.

3.11 Liikuntatoiminta

Kunnassa on osa-aikainen liikunnanohjaaja, jonka toimenkuvaan kuuluu lähinnä nuoriso-liikuntatoimen hallinnolliset tehtävät. Vapaa-aikaohjaajan tehtäväkenttään kuuluu erityisryhmien liikunnanohjaus.

Kunnassa on urheiluseuroja, jotka järjestävät lapsille ja nuorille suunnattua liikuntatoimintaa. Kunta tukee seurojen toimintaa taloudellisesti.

Kunnalle ei liene jatkossakaan mahdollisuuksia suunnata liikuntatoimeen resursseja ratkaisevasti aiempaa enemmän. Yhteistyötä liikuntatoimen, koulujen ja urheiluseurojen välillä on kuitenkin kehitettävä entistä suunnitelmallisemmaksi, jotta mahdollisimman moni nuori saataisiin aktiivisen liikuntaharrastuksen pariin. Tärkeää on, että lasten liikunnan määrä sekä terveelliset elämäntavat lisääntyvät.

3.12 Sosiaalityö

Sosiaalityöllä tarkoitetaan sosiaalityön koulutuksen saaneen työntekijän antamaa ohjausta, neuvontaa ja sosiaalisten ongelmien selvittämistä. Palvelua annetaan joko yksilöille, perheille tai yhteisöille. Kunnallisen sosiaalityön vastuulla on toisaalta kunnan sosiaalihuollon kokonaisuus, toisaalta kaikkein vaikeimmissa tilanteissa olevien yksilöiden ja perheiden auttaminen. Sosiaalityössä asiakkaita voidaan tarpeen mukaan ohjata myös muiden palveluiden piiriin.

Lastensuojelun ensisijaisena tarkoituksena on vaikuttaa lasten kasvuoloihin ja tukea huoltajia heidän kasvatustehtävässään. Vanhempia heidän kasvatustehtävässään tukevat myös päivähoidon palvelut kuten hoitopaikan järjestäminen tai lasten kotihoidon tuki. Sosiaaliviranomaisten ja muiden viranomaisten haasteena ja tärkeänä tehtäväalueena on lasten ja nuorten kasvuolojen kehittäminen ja kasvuoloissa esiintyvien epäkohtien poistaminen. Niin sanotun ehkäisevän lastensuojelutyön merkitys korostuu poikkihallinnollisesti tehtävänä työnä.

Perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun toimintamuotoja ovat avohuollon tukitoimet, huostaanotto ja sijaishuolto sekä jälkihuolto. Lastensuojelu perustuu lastensuojelulakiin ja sen toimenpiteet räätälöidään yksilöllisesti lapsen ja perheen tarpeiden ja tilanteen mukaan.

Sosiaalityön kokonaisuuteen kuuluvat myös vammaispalvelulain perusteella vammaisten itsenäistä elämää ja tasavertaisia mahdollisuuksia edistävät palvelut ja etuudet sekä kotihoidon palvelut. Päihdehuoltolain mukaan tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä edistää päihteiden ongelmakäyttäjien ja heidän läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. Sosiaalityön palveluiden piiriin kuuluu läheisesti toimeentulotuki, jota voidaan myöntää, jos asiakas ei saa riittävää toimeentuloa ansiotuloistaan, yrittäjätoiminnasta, muista tuloistaan tai varoistaan. Elatustukea maksetaan alle 18-vuotiaan lapsen elatukseen sellaisissa tilanteissa, joissa Suomessa asuva alle 18-vuotias lapsi ei saa riittävää elatusta molemmilta vanhemmiltaan.

3.13 Kolmannen sektorin tarjoamat palvelut

Kunnan viranomaisten tulee kehittää suunnitelmallista yhteistyötä urheiluseurojen sekä eri järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Kesätapahtumien yhteydessä toimii vapaaehtoisista koostuva Mahis-työryhmä, jonka rooli on ennen kaikkea ennaltaehkäisevä.

Lapsityötä tekee erityisesti Mannerheimin Lastensuojeluliitto – kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja onnelliseen lapsuuteen. Pellon paikallisyhdistys järjestää lastentapahtumia, kerhoja ja tilapäistä lastenhoitoapua vanhemmille. Lastenhoitorinkiin on koulutettu työntekijöitä keväällä 2005.
Mannerheimin lastensuojeluliiton Lapin piirijärjestö toteuttaa Raha-automaattiyhdistyksen tuella 1.4.2009- 31.12.2011 Tukiverkko Lapin lapsiperheille-projektia. Hankkeen päämääränä on kehittää haja-asutusalueille monitoimijuuteen perusturva lapsiperhelähtöinen tukihenkilötoiminnan prosessi. Projektin kautta kuntaan koulutetaan tukihenkilöitä lapsiperheisiin. Kunta ohjaa asiakkaat tukihenkilötoimintaan ja antaa tilat koulutuksiin ja tukihenkilöiden työnohjaukseen.

Sivistyslautakunta ja perusturvalautakunta ovat sitoutuneet osallistumaan osaltansa Lapin perheiden tukiverkko-hankkeeseen 10.2010 – 30.10.2012. Hanke tukee kansallisen Kaste ohjelman tavoitteiden toteutumista Pohjois-Suomessa. Keskiössä on sosiaali- ja terveydenhuollon varhaisen tuen rakenteiden ja työmuotojen moniammatillinen ja monitieteellinen kehittäminen. Kehittämishanke rakentuu aiemmin alueella toteutetun kehittämisen perustalle vahvistaen Lapin sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen psykososiaalista osaamista. Lapin osahankkeessa tavoitellaan Kaste-ohjelman päämääriä: kansalaisten osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee, hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, hyvinvointi ja terveyserot kaventuvat ja palveluiden laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat ja alueelliset erot vähenevät.

Palkattava projektityöntekijä tukisi osaltansa koulukuraattoritoimintaa, joka erinäisistä syistä johtuen on viime aikoina ollut vähäistä. Tarve kuraattoritoiminnan lisäämiseksi ja kehittämiseksi on kuitenkin kasvava.

4 PALVELUJEN KEHITTÄMISEN HAASTEITA

Turvalliset ihmissuhteet ja tukea antava ympäristö ovat lasten ja nuorten terveen kasvun ja kehityksen edellytyksiä. Lasten hyvinvointi riippuu vanhempien hyvinvoinnista. Vaikeuksia perheissä aiheuttavat mm. työttömyys, työpaikan epävarmuus, taloudelliset ongelmat, alkoholi ja rajojen asettamisen vaikeus. Tämän päivän vanhemmuus tarvitsee tuekseen uudella tavalla toimivan palvelurakenteen. Yhteiskunnallisten muutosten seurauksena lasten ja nuorten ja toimintaympäristö ovat muuttuneet. Perhekoko on pienentynyt, avioerojen määrä on kasvanut, lasten ja nuorten ongelmat ovat lisääntyneet, ja perheet ovat monimuotoistuneet. Meidän tulee arvostaa vanhemmuutta ja vanhempien kasvatustyötä nykyistä enemmän ja korostaa aikuisten merkitystä lasten ja nuorten elämässä.

Jokapäiväisen arjen tavallisissa toimintaympäristöissä tulee vahvistaa ajatusta ”koko kylä kasvattaa”. Perhe on lapsen tärkein yhteisö kulttuureineen ja arvoineen. Vanhemmilla on ensisijainen oikeus ja vastuu vastata lapsen hyvinvoinnista ja kasvatuksesta. Kaikkien aikuisten on kuitenkin kannettava vastuuta myös kaikista lapsista.

5 LASTENSUOJELUN TARVE KUNNASSA

5.1 Lastensuojelun käyttö 2006 – 2009, varaukset vuosille 2010 - 2011

 6 LASTENSUOJELUUN VARATTAVAT VOIMAVARAT

6.1 Lastensuojelun henkilöstöresurssit (2006 – 2011)

1.6.2010 sosiaaliohjaaja on aloittanut työnsä. Kaksi sosiaalityöntekijää tekee myös muita sosiaalityön tehtäviä. Vuoden 2011 talousarviossa esitetään yhtä 50 %:n perhetyöntekijän lisäystä.

6.2 Lastensuojelun taloudelliset resurssit euroina (2006 – 2011)

7 PALVELUJÄRJESTELMÄ

7.1 Lastensuojelun asiakasprosessi

 
Lähde: Lastensuojelulaki (417/2007) – Soveltamisopas, Taskinen, Vaajakoski 2008

7.2 Tuki lapselle ja perheelle

VARHAINEN TUKEMINEN

Varhaisen tukemisen (varhainen puuttuminen) vaiheita ovat 1) huolen tunnistaminen 2) sen ottaminen puheeksi lapsen ja vanhempien kanssa ja 3) korjaavat toimenpiteet. Ihmisten elämään puuttuminen on aina samalla lupaus tehdä jotain.

Huolen tunnistaminen. Huolen vyöhykkeiden avulla työntekijä voi arvioida omaa huoltaan ja tarvettaan puuttua asiaan. Subjektiivinen huoli on tärkeä työväline lapsen tai perheen avun tarpeen tunnistamisessa. Se liittyy myös vastuuseen tuen järjestämisestä: Onko tässä tilanteessa syytä ryhtyä toimiin vai ei? Kenen pitäisi toimia?

Huolen ottaminen puheeksi lapsen ja vanhempien kanssa on olennainen osa varhaista tukemista. Se toteutetaan kunnioittavana keskusteluna, jossa yhtenä tehtävänä on saada aikaan työntekijän ja vanhempien liittouma lasta koskevan huolen käsittelemiseksi.

Lapsen tukemiseksi tarvitaan oikeaa ajoitusta. Lapsen kehittyessä on herkkyyskausia, jolloin jonkin asian luontainen oppiminen on helpompaa. Näiden kausien hyödyntäminen on tärkeää, sillä liian myöhään tuleva väliintulo voi vaatia paljon enemmän panostusta. Lähtökohta on käytännöllinen: mitä tehdään sen jälkeen, kun huolesta on keskusteltu vanhempien kanssa?

Vanhempien tukemisessa voidaan hyödyntää keskustelujen lisäksi esimerkiksi kokemuksellista oppimista ja elämänkerrallisia työkaluja (elämänjana, vanhemmuuden roolikartta, asiakaskartat, sosiodraama, jne.) Työntekijöiden ja vanhempien välille pyritään muodostamaan kasvatuskumppanuus, yhteinen ymmärrys ja toisiaan tukevat toimintatavat lapsen kasvatukseen.

Keskeistä on suhteen luominen. Onnistuminen edellyttää luottamuksellisen suhteen luomista työntekijän ja perheen kesken. Etäältä tapahtuvan tiedon välittämisen tai opettamisen sijasta tulee luoda suhde vanhempiin ja pitää heitä vastuullisena lapsensa kehityksestä. Osallistavat ja vahvuuksia etsivät menetelmät ovat tuloksellisempia kuin asiantuntijalähtöinen ja puutteisiin perustuva lähestymistapa. Luottamuksellisissa suhteissa ihminen voi kasvaa ja kehittyä ja korjata vääristyneitä tunteiden ilmaisu- ja toimintatapojaan. Samalla tarvitaan aktiivista uusien tietojen tarjoamista ja taitojen harjaantumista.

Riittävästi aikaa. Lyhytkin oikeaan osunut interventio (väliintulo) voi saada aikaan myönteisiä tuloksia vanhemmuuden stressin helpottamisessa ja auttaa suopeamman suhteen syntymistä lapseen. Vaikutukset kuitenkin väljähtyvät. Siksi korkean riskin tilanteissa väliintulon on oltava tiivistä ja sen tulee kestää pitkään.

Lähde: Lastensuojelulaki (417/2007) – Soveltamisopas, Taskinen, Vaajakoski 2008

7.3 Tuki koulunkäyntiin

Lastensuojelulain 9§ mukaan kunnan tulee järjestää koulupsykologi- ja koulukuraattoripalveluita, jotka antavat kunnan perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitetun esi-, perus- ja lisäopetuksen sekä valmistavan opetuksen oppilaille riittävän tuen ja ohjauksen koulunkäyntiin ja oppilaiden kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Palveluilla tulee edistää myös koulun ja kodin välisen yhteistyön kehittämistä.
31§
Perusopetuslain 7 ja 8 §:ssä tarkoitetun opetuksen järjestäjä vastaa edellä 1 momentissa tarkoitet-tujen palveluiden järjestämisestä oppilailleen.

Pellon kunnan perusturva- ja sivistyslautakunta ovat järjestäneet koulukuraattori ja -psykologipalvelut siten että vuoden 2009 alusta sivistystoimi on ostanut perusturvalta sosiaalityöntekijän työpanosta 20 % koulukuraattoritoimintaan ja 10 % koulupsykologitoimintaan. Tavoitteena on, että toimijat näkyisivät kouluilla ja tulisivat koululaisille tutuiksi, siten yhteydenottoihin kynnys madaltuisi.

7.4 Sosiaalipäivystys

Lakisääteisen sosiaalipäivystyksen Pellon kunta ostaa Merikratos Lastensuojelu Oy:ltä ja takapäivystyksen Kittilän kunnalta.

8 YHTEISTYÖ VIRANOMAISTEN JA PALVELUJA TUOTTAVIEN YHTEISÖJEN JA LAITOSTEN VÄLILLÄ

8.1 Viranomaisyhteistyö

Lastensuojelulain 7§ velvoittaa seuraavaa: Kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen ja kunnan muiden viranomaisten on yhteistyössä seurattava ja edistettävä lasten ja nuorten hyvinvointia sekä poistettava kasvuolojen epäkohtia ja ehkäistävä niiden syntymistä.

Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on välitettävä tietoa lasten ja nuorten kasvuoloista ja sosiaalisista ongelmista sekä annettava asiantuntija-apua muille viranomaisille samoin kuin kunnan asukkaille ja kunnassa toimiville yhteisöille.

8.2 Käytössä olevat moniammatilliset lastensuojelun työmuodot

Pellon kunnassa on v. 2011 käytössä seuraavat moniammatilliset lastensuojelutyön työmuodot:

Neuvolatiimi
Neuvolatiimi on kunnassa kasvatus-, hoito- ja kuntoutustyötä tekevien toimijoiden yhteistyöryhmä, minkä keskeisenä tehtävä on varhainen puuttuminen. Toiminnan kohderyhmän ovat 0-7-vuotiaat lapset. Toiminnallisena tavoitteena on tiedon kulun esteiden poistaminen lasta koskevissa asioissa.

Työparitoiminta neuvolan terveydenhoitajan ja sosiaalityöntekijän välillä
Työparina suoritettavien kotikäyntien tavoitteena on edistää varhaista puuttumista ja vuorovaikutteisuutta neuvolatyön ja sosiaalityön välillä. Tavoitteena on että kotikäynnit suoritetaan perheissä mihin on syntynyt lapsi viimeisen kolmen kuukauden aikana.

Tiistaitiima
Viikoittain, tiistaiaamuisin kokoontuva Tiistaitiima on sosiaalityöntekijöiden työkokous, johon myös muilla lasten ja nuorten kanssa toimivilla on mahdollisuus osallistua. Tiistaitiima tarjoaa mahdollisuuden monensuuntaiseen konsultaatioon.

Oppilashuoltotyöryhmä
Kunnassa toimii kolmen muotoisia oppilashuoltotyöryhmiä: kuntakohtainen, koulukohtainen ja oppilaskohtainen oppilastyöryhmä. Kuntakohtainen oppilashuoltotyöryhmä kokoontuu pääsääntöisesti kerran lukukaudessa, koulukohtainen kuukausittain tai jaksoittain ja oppilaskohtainen tarpeen mukaan.

Ryhmäneuvola
Ryhmäneuvola on keskimäärin kuuden viikon välein kokoontuva vanhempien, lasten ja asiantuntijoiden ryhmä, missä keskustellaan erilaisista lapsen kasvuun, kehitykseen, parisuhteeseen ja vanhemmuuteen liittyvistä asioista. Tapaamissa on keskeistä tiedollinen sisältö sekä vanhempien välinen vuorovaikutus; vertaistuki.

Tenavatupa
Tenavatupa on kerran viikossa kokoontuva kunnan, seurakunnan ja järjestöjen tarjoama vertaistuen palvelumuoto. Tenavatupatoiminnasta on muodostunut tärkeä ennaltaehkäisevän lastensuojelun työmuoto.

Perhetyön palaveri
Joka toinen viikko päiväkodissa kokoontuvassa perhetyön palaverissa sovitaan mm. perhetyöntekijän ja päivähoidon tehtävistä sekä suunnitellaan työn toteuttamista lapsiperheissä. Kokoontumisessa sosiaalityöntekijöiden lisäksi ovat perhetyöntekijä ja päivähoidon johtaja.

FRIENDS – Mielen hyvinvointia tukeva ohjelma koululaisille
FRIENDS on kouluissa toteutettava, ahdistusta ja masennusta ennaltaehkäisevä ohjelma. Se opettaa lapsia ja nuoria tunnistamaan ja käsittelemään erilaisia tunnetilojaan, kuten suruja ja pelkoja. FRIENDS vahvistaa minäkuvaa ja omanarvontunnetta sekä lisää uskoa omaan kyvykkyyteen.
Ohjelma sisältää kymmenen oppituntia, joiden aikana keskustellaan ja tehdään erilaisia harjoituksia. Tavoitteena on löytää konkreettisia keinoja selviytyä huolta ja pelkoa aiheuttavista elämäntilanteista. Tuntien välillä tehdään aiheeseen liittyviä kotitehtäviä. Ohjelma perustuu ennen kaikkea kokemukselliseen ja vertaisoppimiseen. Maailman terveysjärjestön (WHO) hyväksymä FRIENDS -ohjelma on saavuttanut hyviä tuloksia meillä ja maailmalla.

8.3 Hyviä käytäntöjä

Linjauksia laadittaessa esiin nousivat erityisesti vanhemmuuden tukeminen sekä ongelmien ennaltaehkäisy ja niihin puuttuminen. Laaja-alaisen yhteistyön tarve korostui. Taustalla on Yhdessä elämään -kasvatusmalli.

Seuraavassa on nostettu esiin muutamia saumakohtiin liittyviä hyviksi arvioitavia toimintakäytäntöjä, joista suurin osa on jo käytössä mutta osa vasta suunnitteilla:

Koti / neuvola / päivähoito
▪ Työntekijät pitävät yhteisen palaverin vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Koti /päivähoito / esiopetus
▪ Toimintoja suunniteltaessa pidetään ohjenuorana lapsen koko päivän järjestämisen näkökulmaa.
▪ Syksyllä esikouluun siirtyvien lasten vanhemmille järjestetään edellisenä keväänä koululla vanhempainilta, jossa tutustutaan tulevaan opettajaan ja kouluympäristöön.
▪ Lapsille järjestetään etukäteen tilaisuus tutustua esikouluun.
▪ Erityistä tukea tarvitsevien lasten kouluun siirtopalaverit järjestetään mahdollisimman hyvissä ajoin.
▪ Päivähoidon henkilöstön ja esiopetusluokan mahdollisten avustajien työpanosta käytetään joustavasti.

Päivähoito / iltapäivätoiminta / nuoriso- ja liikuntatoimi / järjestöt
▪ Päivähoidon ja aamu- ja iltapäivätoiminnan henkilöstö toimivat kiinteässä yhteistyössä keskenään, henkilökunnan työpanosta käytetään joustavasti.
▪ Iltapäivätoimintaan nivotaan Liikkuva iltapäivä -toiminnan kaltaisia säännöllisiä toimintoja, joiden järjestäjänä on joko nuoriso- ja liikuntatoimi tai järjestöt.

Yhteistyöfoorumi
▪ Lapsi- ja nuorisotyön kanssa tekemisissä olevat tahot pitävät suunnittelupalaverin, joka kokoontuu kerran vuodessa (elokuussa). Yhteistyöfoorumin kokoonkutsujana on nuorisotyöntekijä. Hän raportoi suunnitelmat seurantatyöryhmälle, joka kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa (tammikuussa ja kesäkuussa).

Vanhempainillat
▪ Päivähoidon ja koulun vanhempainilloissa luodaan pohjaa vanhempien vertaistukiverkostojen kehittymiselle.

Poliisi
▪ Poliisi antaa turvallisuus- ja laillisuuskasvatusta säännöllisesti sekä päiväkodilla että kouluissa.

8.4 Tiedonsiirto ja salassapito

Yhteistyö vaatii tiedonsiirtoa, josta vanhemmat ovat aina tietoisia. Tiedonsiirron päämääränä on, että kaikki lapsen hoitoon, kasvatukseen ja opetukseen osallistuvat henkilöt ovat riittävästi tietoisia asioista, joita työ edellyttää. Perheen yksityisasiat ovat salassa pidettäviä. Laki kieltää ilmaisemasta perheen salaisuutta. Lastensuojelutapauksissa ilmoitusvelvollisuus menee salassapitovelvollisuuden edelle.

Vanhempien luvalla tapahtuvan, välttämättömän tiedon siirtämisestä tulee luoda kunnassa käytäntö. Tilanteesta riippuen asioiden hoitoa palvelujärjestelmissä voi helpottaa nimetty vastuuhenkilö. Usein terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä, opettaja tai lastentarhanopettaja on tällainen kokoava henkilö.

Tiedonsiirto turvaa ehyen kokonaiskuvan lapsen ja perheen tilanteesta sekä eri tahoilta saaduista palveluista tai niiden toteutumatta jäämisestä.

8.5 Lapsen polku kotoa kouluun

 
9 SUUNNITELMAN TOTEUTUS, SEURANTA JA ARVIOINTI

Kunnanvaltuuston hyväksymän suunnitelman käytännön toteutuksesta vastaavat perusturva- ja sivistyslautakunta, mikä delegoi tehtävät viranhaltijoille. Suunnitelman toteutumista vuositasolla seurataan erillisen asiantuntijatyöryhmän kautta. Seurantatyöryhmään kuuluvat Johanna Korteniemi, Jarmo Pienimäki, Leena Lassila-Rova, Juhani Salmi, Soili-Iiris Taivainen, Maarit Kivilompolo ja Kaisu Rautio.
Suunnitelma päivitetään vuosittain talousarviokäsittelyn yhteydessä, jolloin siinä voidaan huomioida mahdolliset muutokset palvelujen resursoinnissa ja tarpeessa. Suunnitelma tuodaan erillisenä asiana valtuuston hyväksyttäväksi valtuustokauden viimeisenä vuotena.

Seurantaryhmä on kokoontunut päivittämään ja arvioimaan suunnitelmaa vuonna 2011 kolme kertaa 14.3.201, 21.6.2011 ja 21.9.2011.

Vuoden 2011 painopistealueena perhetyö:

Tavoitteet kerättiin LAPIN PERHEIDEN TUKIVERKKO -hankkeesta:

Seurantatyöryhmä valitsi painopistealueeksi vuodelle 2012 edelleen perhetyön: